Jatkuva oppiminen tulevaisuuden työmarkkinoiden avaintekijä

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat tärkeimmät syyt siihen, miksi osaamistarpeet muuttuvat työmarkkinoilla niin nopeasti. Tämä pätee yhtä lailla Suomen energiasektoriin kuin Norjan öljyteollisuuteen, joiden henkilöstön on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan alan kehitystahdissa pysymiseksi.

Yhteispohjoismaiset työmarkkinat täyttävät tänä vuonna 70 vuotta. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi kohdistaa siksi erityistä huomiota kehitystyöhön, joka voi vahvistaa työvoiman rajat ylittävää liikkuvuutta. Jatkuva oppiminen on tässä tärkeä tekijä.

Vihreä siirtymä ei ole vain ympäristövetoinen, vaan siitä tulee yhä välttämättömämpi taloudellinen ja sosiaalinen siirtymä. Muutos vaikuttaa eriasteisesti eri aloihin, mikä johtuu maiden toimialarakenteiden eroista. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisen selvästi Grönlannissa ja Färsaarilla, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnonvaroihin perustuvista elinkeinoista.

Toisin kuin vihreä siirtymä, digitalisaatio vaikuttaa pohjoismaisten työmarkkinoiden kaikkiin sektoreihin. Digiosaamisen kysyntä on kovaa jo nyt, ja sitä vaaditaan lähes kaikissa ammateissa. Tutkimuksen mukaan osaamista on syytä kehittää jatkuvasti, koska digitalisaation nopeatempoisuus muuttaa koko ajan osaamisvaatimuksia kaikissa ammattirooleissa.

– Jatkuva oppiminen on kulmakivi tulevaisuuden osallistavien työmarkkinoiden kehittämisessä. Tämänhetkisistä tehtävistä tärkeimpiä on vihreän siirtymän toteuttaminen. Siinä ei onnistuta ilman työvoimaa, jolla on oikeanlaista osaamista. Siksi tällaiset raportit tarjoavat tärkeää ja hyödyllistä tietoa tulevaan työskentelyyn, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston osaaminen ja hyvinvointi -osaston päällikkö Petar Cavala.

Pohjoismaiden välillä on eroja siinä, miten ne tarjoavat ja priorisoivat jatkuvaa oppimista. Joissakin maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, osallistuminen on vahvaa sekä työllisten että työttömien keskuudessa. Toisissa maissa taas on haasteena riittävien koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen suurimpien murrosalojen henkilöstölle.

Keskeinen työkalu jatkuvan oppimisen edistämisessä on validointi, jonka avulla arvioidaan ja tunnustetaan virallisella ja epävirallisella oppimisella hankittua osaamista. Validoinnin avulla yksilöt pääsevät kiinnittymään työmarkkinoille nopeammin ja hyödyntämään jo hankkimaansa osaamista.

Suurista edistysaskelista huolimatta raportti korostaa, että jatkuvaan oppimiseen pitää keskittyä myös jatkossa, jotta pysyisimme yhä dynaamisemmaksi muuttuvien työmarkkinoiden tasalla. Tekninen kehitys ja ympäristövaikutukset kiihtyvät, joten koulutusjärjestelmien pitää olla joustavat, osallistavat ja mukautumiskykyiset.

Pohjoismaiden yhteisenä haasteena ja samalla mahdollisuutena on luoda työmarkkinat, jotka ovat riittävän vahvat tulevaisuuden epävarmuustekijöiden ja mahdollisuuksien kannalta. Jatkuvasta oppimisesta tulee kaikkien Pohjoismaiden yhteiskunnissa paitsi välttämättömyys myös kriittinen investointi tulevaan.