Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä yhteispohjoismaisten laitosten ja niiden henkilökunnan oikeudellisesta asemasta

Tämä teksti ei ole virallinen versio eikä se ole oikeudellisesti sitova. Pohjoismaiden ministerineuvosto ei vastaa tekstin mahdollisista virheistä.

___________________

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset,

jotka ovat yksimielisiä Pohjoismaiden yhteistyön edistämisestä,

jotka toteavat, että tässä työssä Pohjoismaiden ministerineuvoston toimesta on perustettu julkisoikeudellisia yhteispohjoismaisia laitoksia, joiden palveluksessa on pohjoismainen henkilökunta, ja että tällaisia laitoksia tullaan perustamaan myös tulevaisuudessa,

jotka pitävät toivottavana, että näiden laitosten oikeudellisesta asemasta saadaan aikaan yhtenäiset säännöt, mukaan lukien laitosten palveluksessa olevien palkka- ja työehdot,

ovat tehneet seuraavan sopimuksen: 

Jokainen Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama ja rahoittama yhteispohjoismainen laitos on itsenäinen oikeushenkilö, jolla on sama oikeustoimikelpoisuus kuin muilla oikeushenkilöillä siinä maassa, jossa laitos sijaitsee. Siten se voi hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä olla osallisena oikeudenkäynnissä. 

Kun pohjoismaiden kansalaisia otetaan johtaviin toimiin yksittäisten laitosten palvelukseen, toimet pyritään jakamaan kohtuullisesti eri pohjoismaiden kansalaisten välillä.

Pohjoismainen ministerineuvosto tai sen valtuuttama vahvistaa pohjoismaisen laitoksen henkilökunnan ohjesäännön ja työjärjestyksen. Työjärjestyksestä tulee ilmetä, minkä elimen tai elimien tehtäviin palvelukseen ottaminen kuuluu.

Ennen kuin ohjesääntö tai työjärjestys vahvistetaan, on asianomaisille henkilöstöjärjestöille annettava tilaisuus tulla kuulluksi. 

Jokainen sopimusvaltio sitoutuu laskemaan laitoksen palvelusajan asianomaisen hyväksi kuten valtion vastaavan palveluksen kotimaassa. Valtion palveluksessa olevalle henkilöstölle, joka otetaan laitoksen määräaikaiseen palvelukseen, myönnetään virkavapautta palvelun kestoajaksi.

Määräaikaisella palvelulla tarkoitetaan palvelussuhdetta, joka ei ylitä kahdeksaa vuotta. 

Pohjoismaisen laitoksen palvelukseenotto tapahtuu Pohjoismaiden ministerineuvoston tai sen nimeämän ja palvelukseen otettavan välisellä kirjallisella sopimuksella. Jollei ministerineuvosto ole muuta päättänyt, sopimus laaditaan ministerineuvoston vahvistaman mallisopimuksen mukaisesti.

Yhteispohjoismaisen laitoksen henkilökunnan palkka- ja palvelussuhteen ehdot vahvistaa ministerineuvosto. Sellaiset yleiset palvelussuhteen ehdot, joita edellä mainitut eivät kata, vahvistetaan tai muutetaan sen jälkeen, kun siitä ovat neuvotelleet se valtion viranomainen, jolla on yleisiä palvelussuhteen ehtoja ja työehtoja koskevissa kysymyksissä työnantajavastuu laitoksen sijaintimaassa, ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen edustajat. Ennen tällaisten neuvottelujen aloittamista on pohjoismaisen palkka- ja henkilöstövaliokunnan käsiteltävä asia. 

Jokainen asemamaa sitoutuu vastaanottamaan laitosten henkilöstön jäsenet maansa valtion eläkejärjestelmään tämän maan vastaavia virkoja koskevien ehtojen mukaisesti, mikäli asianomaisen virkamiehen kanssa ei ole toisin sovittu.

Tehty tai tulevaisuudessa tehtävä sopimus Pohjoismaiden kesken valtion tai muussa vastaavanlaisessa palveluksessa ansaittujen eläkeoikeuksien yhtenäistämisestä koskee myös sellaista laitoksen henkilöstöä, jolla on eläkeoikeus niissä Pohjoismaissa, jotka ovat liittyneet sopimukseen. 

Työsopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta johtuvat riidat ratkaisee välimieslautakunta, mikäli osapuolet eivät toisin sovi.

Välimieslautakunta asetetaan riidan jomman kumman osapuolen pyynnöstä, ja siihen kuuluu kolme jäsentä. Näistä kumpikin riidan osapuolista nimittää yhden jäsenen. Osapuolten valitsemat jäsenet nimittävät tämän jälkeen kolmannen jäsenen, josta tulee välimieslautakunnan puheenjohtaja. Mikäli osapuolten valitsemat jäsenet eivät pääse yksimielisyyteen kolmannesta jäsenestä, pyydetään asemamaan työtuomioistuimen puheenjohtajaa nimeämään tämä.

Välitystuomio laaditaan kirjallisesti ja lautakunnan jäsenten tulee se allekirjoittaa.

Välimieslautakunta vahvistaa muutoin itse menettelysääntönsä.

Välimieslautakunnan palkkion vahvistaa Pohjoismaiden ministerineuvosto lautakunnan esityksen perusteella.

Lautakunta määrää välimiesmenettelyn kustannusten jaosta osapuolten kesken. 

Pohjoismaiden ministerineuvosto voi päättää, että sopimusta sovelletaan myös sellaisiin laitoksiin, joita ei rahoiteta pohjoismaisen tulo- ja menoarvion kautta mutta joilla muutoin on yhteispohjoismainen julkinen rahoitus.

Pohjoismaiden ministerineuvosto voi päättää, että tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan vain osittain tiettyyn laitokseen. 

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Norjan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä sopimuksen.
Norjan ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdasta.

Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaa Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 31 päivänä tammikuuta 1974 tehty sopimus pohjoismaisten instituuttien virkailijoiden oikeudellisesta asemasta olemasta voimassa. 

Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla kirjallisesti siitä Norjan ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällöstä.

Irtisanominen koskee vain irtisanomisen suorittanutta sopimuspuolta, ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Norjan ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. 

Tämän sopimuksen alkuperäisteksti talletetaan Norjan ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Tukholmassa 9 päivänä joulukuuta 1988 yhtenä kappaleena tanskan, suomen, islannin, norjan ja ruotsin kielellä, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. 

___________________

[1] Uusi sanamuoto ​​​​​2002