Sinuhe Wallinheimo (Hovedindlæg)

Arvoisa presidentti! En oikein tiedä, onko tämä oikea väli puhua liikunnasta, kun se tuntuu olevan täysin musta aukko koko pohjoismaisessa yhteistyössä. Tähän asiaan olen kyllä äärimmäisen pettynyt. Nytkin ravitsemusta ja liikuntaa koskevaa raporttia ei ole saatu valmiiksi, joka kyllä kertoo Pohjoismaiden neuvoston ylimielisestä asenteesta esimerkiksi liikunnan ennalta ehkäisevistä vaikutuksista useisiin yleisiin sairauksiin, ihmisten yleiseen terveyteen ja sen vaikutukseen koko kansantalouteen.

Aion nyt esittää teille muutaman faktan. Pohjoismainen kansa lihoo. Armeijaikäiset nuoret miehet ovat historiallisen huonossa kunnossa. Viidesosa päiväkouluikäisistä lapsista on jo ylipainoisia.

Samalla Pohjoismaisten maiden kansalaiset ikääntyvät. Meillä on kohta historiallisen huono huoltosuhde. Koko ajan pienenevällä työikäisten ihmisten määrällä pitäisi ottaan heistä tehoja irti enemmän ja enemmän. Samaan aikaan nämä ihmiset ovat huonommassa ja huonommassa kunnossa.

Pohjoismaissa puhutaan paljon työurien pidentämisestä. Mielestäni ne puheet voidaan unohtaa. Väitän, että tämä tuleva työikäisten sukupolvi ei ole tarpeeksi hyvässä kunnossa suoriutuakseen edes nykyisestä työuran pituudesta.

Nuoria syrjäytyy enemmän ja enemmän. Nytkin meillä Suomessa on 40 000 täysin elämästä syrjäytynyttä nuorta. Kustannus jo yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aina eläkeikään saakka on lähes miljoona euroa per nuori. Kertokaa tämä miljoona 40 000 tuhannella. Kansantaloudellinen menetys on valtava.

Suurin osa näistä syrjäytyneistä nuorista olisi pelastettavissa erilaisilla matalan kynnyksen harrastuksilla. Niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksilla. Sama pätee myös työikäisten ihmisten jaksamiseen. Missä on esimerkiksi meidän yhteinen pohjoismainen liikuntastrategiamme? Tai missä on yritys siitä, että jokaiselle nuorelle annettaisiin mahdollisuus edes yhteen harrastukseen? Harrastaminen Pohjoismaissa on jo niin kallista, että kaikilla ei ole edes varaa yhteen harrastukseen.

Voisiko Pohjoismaiden yhteistyön maali olla tulevaisuudessa edes yhden harrastuksen mahdollisuus jokaiselle lapselle ja nuorelle? Tällä mallilla me varmistaisimme sen, että lapset ja nuoret oppisivat harrastusten kautta niin voittamista kuin häviämistä, oppisivat erilaisiin sosiaalisiin kanssakäymisiin, se olisi lääke kotouttamiseen, ennen kaikkea, nuoret saisivat erilaista sisältöä elämään harrastusten kautta.

Näin he jo nuorena voisivat oppia esimerkiksi liikunnallisen elämäntavan, joka auttaisi heitä heidän tulevassa, terveellisemmässä elämässä. Näin tämäkin sukupolvi saataisiin mukaan vastuullisiksi kansalaisiksi tulevaisuuden pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Jokaisella meillä on oikeus ja vastuu auttaa pohjoismaista yhteiskuntaa. Annetaan meille kaikille edes se mahdollisuus.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade president! Jag vet inte om detta är rätt stund att tala om motion eftersom det verkar vara ett svart hål i det nordiska samarbetet. Det är jag ytterst besviken på. Rapporten om kost och motion blev inte färdig, vilket nog vittnar om Nordiska ministerrådets arroganta inställning bland annat till motionens förebyggande inverkan på flera vanliga sjukdomar och människors allmänna hälsa och dess inverkan på hela nationalekonomin.

Jag tänker nu presentera några fakta.

Folket i Norden blir fetare. De unga männen i värnpliktsålder är i historiskt dålig form. En femtedel av barnen i dagisålder är redan överviktiga. Samtidigt åldras medborgarna i de nordiska länderna. Vi kommer snart att ha en historiskt dålig försörjningskvot. Allt större effekt borde fås ut av allt färre människor i arbetsför ålder. Samtidigt är dessa människor i allt sämre skick.

Vi talar mycket om att förlänga arbetslivet i Norden. Det tycker jag tycker vi kan glömma. Jag vill påstå att den kommande generationen av människor i arbetsför ålder inte är i tillräckligt bra kondition för att klara en yrkeskarriär ens av nuvarande längd.

Fler och fler unga blir utslagna. Vi har nu 40 000 ungdomar i Finland som är helt utslagna ur livet. En ung utslagen människa kostar samhället nästan en miljon euro före pensionsåldern. Multiplicera denna miljon med 40 000 – det är en enorm nationalekonomisk förlust.

Största delen av dessa utslagna ungdomar kunde räddas genom aktiviteter med låg tröskel, både frilufts- och kulturaktiviteter. Var är till exempel vår gemensamma nordiska motionsstrategi? Var är försöken att ge alla ungdomar en chans till ens en hobby? Att utöva hobbyer i Norden är redan så dyrt att alla inte ens har råd med en sådan.

Kunde en modell för nordiskt samarbete i framtiden vara att ge alla barn och unga chansen att utöva ens en hobby? Genom en sådan modell skulle vi se till att barn och unga genom aktiviteterna lär sig både vinna och förlora, lär sig olika former av socialt umgänge. Det vore ett hjälpmedel i integreringen. Framför allt skulle aktiviteterna ge ungdomarna ett innehåll i livet. De skulle redan i unga år få lära sig till exempel en motionsinriktad livsstil som hjälper dem i deras kommande och mer hälsosamma liv. På så sätt skulle vi omfatta också denna kommande generation som ansvarsfulla medborgare i framtidens nordiska välfärdssamhälle.

Var och en av oss har rätt och ansvar att hjälpa det nordiska samhället. Låt oss ge oss alla den chansen.