Lauri Heikkilä (Hovedindlæg)

Ärade president! Aluksi haluan lausua kiitokset keskiryhmälle, jonka tekemästä aloitteesta tämä EU-yhteistyön selontekoprosessi sai alkunsa. On hyvä, että ministerineuvostossa ja täällä Pohjoismaiden neuvostossa keskustellaan pohjoismaisesta yhteistyöstä myös EU-tasolla.

Olemme aiemmin saaneet yhteistyöministereiltä kuulla, että epävirallinen yhteistyö toimii hyvin ja että Pohjoismaat vaalivat läheisiä välejään myös EU-tasolla.

On kysyttävä, mihin konkreettisiin tuloksiin epävirallinen yhteistyö on johtanut. Mitä olemme saavuttaneet?

Me Vapaa Pohjola -ryhmässä toivomme, että täällä Oslossa voisimme käydä hyvän ja hedelmällisen keskustelun EU-yhteistyöstä Pohjoismaiden välillä.

Euroopan unioni on mielenkiintoisessa tilanteessa. Uusi parlamentti valitaan ensi kesänä, ja hyvin todennäköisesti kriittisesti integraatioon suhtautuvien jäsenten määrä kasvaa. Samaan aikaan nykyinen komissio tekee kaikkensa liittovaltiokehityksen vahvistamiseksi. Britanniassa ja Hollannissa kannatusta saa ajatus kevyemmästä ja löyhemmästä unionista.

Sellainen on myös Pohjoismaiden etu – myös Islannin ja Norjan, jotka eivät kuulu EU:hun, mutta jotka tekevät yhteistyötä tämän kolhoosin kanssa.

Hollannissa hallitus laati 54 kohdan listan asioista, joissa päätösvalta olisi hyvä palauttaa Brysselistä kansalliselle tasolle. Vaikuttaa, että Ruotsi ja Tanska ovat varovaisen myötämielisiä Britannian ja Hollannin avauksille.

Onko yhteistyö meidän yhteinen tavoitteemme? Onko meillä yhteisiä päämääriä EU:n tasolla ja, mikä tärkeämpää, haluammeko saavuttaa ne yhdessä? Selonteosta ei tällaisia syviä linjanvetoja löydy.

Skandinavisk oversettelse

Ärade president! Inledningsvis vill jag rikta ett tack till mittengruppen, vars initiativ utgjorde starten för redogörelseprocessen för detta EU-samarbete. Det är bra att man i ministerrådet och här i Nordiska rådet diskuterar det nordiska samarbetet också på EU-nivå. 

Vi har tidigare av samarbetsministrarna fått höra att det informella samarbetet fungerar bra och att de nordiska länderna värnar om sina nära relationer också på EU-nivå. 

Vi måste fråga oss vilka konkreta resultat det informella samarbetet har lett till. Vad har vi uppnått?  

Vi i gruppen Nordisk frihet hoppas att här i Oslo kunna gå en bra och fruktbar dialog om EU-samarbetet mellan de nordiska länderna.  

Europeiska unionen är i en intressant situation. Det är EU-parlamentsval nästa sommar och mycket sannolikt ökar antalet medlemmar som är kritiska till integrationen. Samtidigt gör den nuvarande kommissionen allt för att stärka utvecklingen i riktning mot en federation.  

I Storbritannien och Holland vinner tanken på en lättare och lösare union terräng. Det är också i de nordiska ländernas intresse – också Islands och Norges, som inte hör till EU men samarbetar med denna kolchos. I Holland gjorde regeringen upp en lista på 54 punkter över frågor där beslutanderätten borde återställas från Bryssel till den nationella nivån. Det verkar som om Sverige och Danmark är försiktigt positiva till Storbritanniens och Hollands initiativ.  

Är samarbete vårt gemensamma mål? Har vi gemensamma mål på EU-nivå och, ännu viktigare, vill vi uppnå dem tillsammans? I redogörelsen finns inga sådana här djupgående riktlinjer.