Uusi raportti: Ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii järeämpiä toimia

Vuoteen 2030 on enää kuusi vuotta aikaa, ja raportin laatineiden tutkijoiden mukaan vapaaehtoiset toimet eivät enää riitä. Tarvitaan vahvempia poliittisia ohjauskeinoja, koska muuten ruokahävikki ei vähene sovitusti. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi myymäläkampanjoiden rajoittaminen, päiväysmerkintöjen kehittäminen ja sääntely, pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja kuluttajatiedotuksen parantaminen.

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää paitsi yhteiskuntien talouden myös varautumisen kannalta. Lisäksi sillä on keskeinen merkitys ilmastotyössä. Maailman ruokajärjestelmien osuus kokonaispäästöistä on noin kolmannes, joten hävikin vähentäminen alentaisi merkittävästi elintarviketuotannon päästötasoja.  

– Meillä ei ole varaa jatkaa ruoan tuhlaamista. Ruokahävikin pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä, sillä se on keskeinen kysymys ilmaston, ympäristön, varautumisen ja talouden kannalta, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann, joka vastaanottaa tutkimusraportin tänään.

Raportti täydentää pohjoismaisella tasolla aloitettua tiiviimpää ruokahävikkiyhteistyötä.

– Ministerimme ovat asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja alan pohjoismaista yhteistyötä vahvistetaan. Tämä osoittaa, että alueemme on valmis ottamaan johtoaseman ja näyttämään tietä hävikin vähentämisessä, Karen Ellemann sanoo. 

Karlstadin yliopiston tutkijoiden laatima raportti on yksi monista yhteispohjoismaisista toimista, jotka tähtäävät ruokahävikin vähentämiseen. 

Raportti toimii käsikirjana, joka on suunnattu Pohjoismaiden poliitikoille, päättäjille ja virkamiehille. Tavoitteena on, että maat oppisivat toisiltaan ja aiemmin toteutetuista panostuksista. Raportissa esitellään myös informatiivisesti suosituksia siitä, miten Pohjoismaat voivat jatkaa ruokahävikin aktiivista vähentämistä.  

– Toimenpiteiden kirjo ulottuu järeiden poliittisten työkalujen käyttöönotosta pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseen sekä selkeämpiin vaatimuksiin, jotka koskevat datan jakamista ja ruokahävikin arviointia ja raportointia, sanoo ympäristö- ja energiajärjestelmien dosentti Helén Williams, joka on yksi raportin kirjoittajista.

Suositukset poliittisista toimenpiteistä ruokahävikin vähentämiseksi  

• Rajoitetaan kauppojen kampanjoita.
• Tarkistetaan päiväysmerkintöjä koskevaa sääntelyä.
• Korostetaan pakkausten merkitystä ruokahävikin vähentämisessä.
• Kannustetaan kansalaisia mittaamaan omaa ruokahävikkiä kansainvälisenä ruokahävikkipäivänä.
• Vahvistetaan pohjoismaista yhteistyötä ja perustetaan pohjoismainen koordinointielin ruokahävikin vähentämiseksi.
• Tehdään järjestelmällistä mittausta ja seurantaa.
• Vaaditaan ruokahävikkiä koskevan datan jakamista ja raportointia.

Tutkijoiden suositukset ovat nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston käsiteltävänä. Niistä on määrä keskustella pohjoismaisessa yhteistyössä, ja ne välitetään myös Pohjoismaille kansallista käsittelyä varten. Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii jatkossakin alan poliittisen kehityksen ja yhteistyön foorumina sekä keskustelukanavana. 

Raportti on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston johtamaa Terveelliset ja kestävät ruokajärjestelmät -panostusta. Raportti on yksi monista toimista, jotka sisältyvät Pohjoismaiden elintarvikepolitiikasta vastaavien ministerien hyväksymään sitoumukseen ”Ruokahävikin vähentämisellä kohti vihreää Pohjolaa” (2023).