Venäläisviestimet tarvitsevat tukea

03.07.15 | Uutinen
Hallinnon puuttuminen median työhön on nykyisin yleensä hienovaraisempaa ja epäsuorempaa kuin neuvostoaikana. Vaikutukset mediatarjontaan ovat kuitenkin olleet suuria. Muun muassa tästä keskusteltiin Ruotsin Almedalenin politiikkaviikolla käydyssä pohjoismaisessa paneelikeskustelussa.

Almedalenin pohjoismaisen yhteistyön teltassa keskusteltiin viikon aikana muun muassa Venäjän lehdistönvapaudesta.

– Vakavasti otettavan ja riippumattoman toimittajan työ on Venäjällä vaikeaa, mutta toki Venäjällä on yhä ammattimaisia toimittajia, toteaa Meduza-verkkosivuston päätoimittaja Galina Timtšenko. Hän on itse esimerkki siitä, millaisia seurauksia Venäjän mediailmapiirin muuttumisella voi olla. Vielä vuosi sitten Timtšenko johti Venäjällä lenta.ru-uutissivustoa, josta oli tullut lyhyessä ajassa yksi maan suurimmista ja luetuimmista sivustoista. Sivuston toimittajat pyrkivät rehelliseen ja mahdollisimman objektiiviseen raportointiin, joten sen sisältö poikkesi huomattavasti muiden venäläisviestimien uutisoinnista.

Venäjän propagandakoneisto on erittäin hyvin organisoitu, ja sillä on valtaiset resurssit. Sen tuotoksia seuraavat myös Baltian venäjänkieliset kaikenlaisten ohjelmien ja viestinten välityksellä. Mikään taho ei voi kilpailla sen kanssa tasaväkisesti, vaan on löydettävä kiertoteitä.

– En voi väittää, että viranomaiset olisivat suoraan sekaantuneet toimintaamme, Galina Timtšenko kertoo. Sitä yleisempää oli kuitenkin epäsuora puuttuminen. Häirintä oli päivittäistä: laskuja ei tullut perille, sähköt eivät toimineet, internetyhteydet katkeilivat – mitä vain saattoi tapahtua.

– Työ voidaan tehdä vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi niin monin eri tavoin, toteaa Timtšenko, joka lähti Venäjältä noin vuosi sitten. Hän perusti yhdessä monen muun entisen Lenta-kollegan kanssa Meduza-sivuston ja työskentelee nykyisin Riiassa. Meduzan kohderyhmänä ovat venäläiset ennen kaikkea Venäjällä, mutta myös Baltian maissa, joissa on suuret venäläisvähemmistöt.

Käytännön tukea venäläisviestimille

Paneelissa keskusteltiin myös siitä, miten Pohjoismaat voisivat parantaa venäläisten mahdollisuuksia riippumattomien omankielisten viestimien seuraamiseen Venäjällä ja sen lähialueilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston Riian-toimiston johtaja Jan Widberg koosti hiljattain pohjoismaisille yhteistyöministereille raportin, jossa ehdotetaan Baltian maiden venäläisviestimiä koskevia käytännön tukitoimia.

– Tärkeitä ovat varsinkin erilaiset kurssit ja osaamista kehittävät toimenpiteet, jotka keskittyvät sähköisiin työvälineisiin sekä journalistiikkaan, Widberg toteaa. Lisäksi pyrimme osaltamme kehittämään väestön ja ammattilaisten "medialukutaitoa", eli kriittistä suhtautumista digitaalisen median sisältöihin ja uutislähteisiin. Ehdotamme kuitenkin myös pienimuotoista taloudellista tukea joillekin Baltian maiden mediatoimijoille, Widberg kertoo.

– Venäjän propagandakoneisto on erittäin hyvin organisoitu, ja sillä on valtaiset resurssit. Sen tuotoksia seuraavat eri tavoin myös Baltian venäjänkieliset kaikenlaisten ohjelmien ja viestinten välityksellä. Mikään taho ei voi kilpailla sen kanssa tasaväkisesti, vaan on löydettävä kiertoteitä, hän lisää.