Katri Kulmuni (Indlæg)

Arvoisa puhemies! Hyvät parlamentaarikot! Käsittelyssä on pohjoismaisten yhteistyöministeriöiden selonteko rajaesteistä. Rajaesteethän ovat olleet osa meidän kansalaisten arkipäiväistä elämäämme hyvin pitkään ja ovatkin yksi Pohjoismaiden neuvoston pääprioriteeteista.

Kun vuonna 2014 tehtiin uudistusta ja luotiin Rajaesteneuvosto, määriteltiin sille kolme tehtävää. Ensinnäkin sen täytyisi poistaa olemassa olevia rajaesteitä Pohjoismaiden välillä, estää ylipäänsä niiden syntymistä ja kolmanneksi myös vahvistaa informaatiota ja tiedotusta rajaesteistä. Kahdeksan jäsentä kaikista Pohjoismaista sekä itsehallintoalueilta kokoontuu käsittelemään rajaesteitä säännöllisesti. Ministerineuvoston puheenjohtajamaan henkilö on aina sitten puheenjohtaja, ja tänä vuonna hän on ollut Risto E. J. Penttilä Suomesta. Pohjoismaiden neuvostoa on edustanut kasvu- ja kehitysvaliokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi Rajaesteneuvoston kokouksissa.

Uusia priorisointeja vuosittain Rajaesteneuvosto tekee kolmesta viiteen, kuten ministerin puheenvuorosta kuulimmekin. Onnistutaan niitä myös ratkaisemaan vuosittain. Seitsemän kappaletta näistä priorisoiduista saatiin poistettua päiväjärjestyksestä. Valitettavasti oli myös niin, että yksi rajaeste osoittautui niin vaikeaksi, ettei siihen kerta kaikkiaan löytynyt ratkaisua.

On tärkeää, että kansalaisia pystytään informoimaan rajaesteistä, ja senpä tähden nämä alueelliset rajaesteneuvonnat Öresundissa, Morokulienissa ja Pohjoiskalotilla ovat erittäin tärkeitä ja, kuten kuulimme, myös varsin suosittuja: 40 000 suoraa kontaktia ja lähes 2 miljoonaa vierailua netissä on näiden osalta ollut. Samoin Haloo Pohjola kuuluu tähän yhteistyöverkostoon maidemme pääkaupungeissa.

Jatkossakin rajaesteitä täytyy pystyä purkamaan. Sen täytyy olla meidän keskiössämme liittyen kaikkiin elämän osa-alueisiin. Toivon kunnianhimoista ja määrätietoista otetta niin Rajaesteneuvostolle, Pohjoismaiden neuvostolle kuin hallituksellekin tässä asiassa.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade talman! Bästa parlamentariker! Vi behandlar som bäst de nordiska samarbetsministrarnas redogörelse om gränshinder. Gränshindren har varit en del av våra medborgares dagliga liv mycket länge och är också en av Nordiska rådets huvudprioriteringar.
Då reformen bereddes och Gränshinderrådet inrättades år 2014 fick rådet tre uppdrag. För det första ska det undanröja existerande gränshinder mellan de nordiska länderna, förhindra att sådana överhuvudtaget uppstår och för det tredje öka informationen om gränshindren. Åtta medlemmar från alla nordiska länder och självstyrande områden sammanträder regelbundet för att diskutera gränshinder. En person från ordförandelandet i ministerrådet är alltid ordförande, och i år har den personen varit Risto E. J. Penttilä från Finland. Pyry Niemi, ordförande för Utskottet för tillväxt och utveckling, har representerat Nordiska rådet vid Gränshinderrådets möten.
Gränshinderrådet gör tre till fem nya prioriteringar årligen, som vi hörde i ministerns anförande. Vi lyckas också årligen lösa gränshinder. Vi har kunnat stryka sju av dessa prioriterade gränshinder från dagordningen. Tyvärr visade sig ett gränshinder så svårt att vi helt enkelt inte fann någon lösning på det.
Det är viktigt att kunna informera medborgarna om gränshinder och därför är de lokala gränstjänsterna i Öresund, Morokulien och Nordkalotten mycket viktiga och, som vi hörde, också ganska populära. De har fått 40 000 direkta besök och nästan 2 miljoner besök på nätet. Hallå Norden hör också till det här samarbetsnätverket i våra huvudstäder.
Vi måste förmå undanröja gränshinder också i fortsättningen. Det måste vara en av våra prioriteringar beträffande alla områden av livet. Jag önskar såväl Gränshinderrådet, Nordiska rådet som regeringen ett ambitiöst och målmedvetet grepp i denna fråga.