Simo Rundgren (Hovedindlæg)

Herra presidentti! Pohjoismainen yhteistyö on saanut uutta tuulta siipiensä alle. Euroopan talousahdinko yhtäältä ja arktiset alueet ja siitä käytävä keskustelu ja luonnonvarat toisaalta ovat nostaneet katseet kohti pohjoista. Myös ilmastonmuutos on toiminut samaan suuntaan. Pohjoismaiden neuvoston rooli tulee kasvaa tässä tilanteessa eikä vähetä.

Yksi uusi yhteistyön alue on turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ja neuvosto on ollut aktiivinen tämän keskustelun käynnistämisessä. Tukholman teemakeskustelu oli hyvä avaus, ja puheenjohtajiston päätöksellä järjestettiin Helsingissä pyöreän pöydän keskustelu syksyllä. Ministeri Haglundin johtama kokous päätyi siihen, että meidän on nyt luotava yhdessä yhteinen visio pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä.

Vision luominen edellyttää aina avointa keskustelua. Kansalaisten on Pohjoismaissa tiedettävä, mitä jo nyt tehdään tällä alueella. Tässä keskustelussa on eräänlaisena stimulanttina esimerkiksi kaikki se, mitä puolustusvoimat tekevät: yhteiset materiaalihankinnat, yhteiset harjoitukset, yhteiset koulutukset. Avoin keskustelu vahvistaa keskinäistä luottamusta, ja vain siten yhteistyötä voidaan kehittää pitemmälle.

Luottamuksen vahvistaminen on olennaista. Me olemme juuri nähneet, kuinka valtioiden välinen epäluottamus johtaa urkintatoimiin, jopa vakoiluun, jotka puolestaan vain lisäävät epäluottamuksen kierrettä ja luovat jännitteitä.

Pohjoismailla on erilaiset ratkaisut puolustuksensa järjestämisessä. Suomen näkökulmasta korostamme sitä, että olemme liittoutumien ulkopuolella. Tästä syystä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka liittyy suomalaisessa keskustelussa aina myös ulkopolitiikkaan. Tämä on syytä toisissa Pohjoismaissa huomata.

On mielenkiintoista huomata myös se, että keskustelu Islannin ilmavalvonnasta sai samansisältöisen tulkinnan sekä Suomessa että Natossa. Suomessahan katsottiin, että voimme olla Islannissa mukana vain harjoituksissa, varsinaisen ilmavalvonnan tulisi hoitamaan Nato. Saman sanoi julki myös Naton pääsihteeri Fogh Rasmussen. Kumppanuusmaa ei voi tehdä Islannissa enempää

Avoin keskustelu on tässäkin asiassa ollut meille kaikille opiksi. Se auttaa ymmärtämään toisiamme. Siltä pohjalta voimme rakentaa myös yhteisen vision tulevaisuudesta.

Skandinavisk oversettelse

Herr president! Det nordiska samarbetet har fått ny luft under sina vingar. Blickarna har riktats norrut, å ena sidan på grund av den europeiska ekonomiska krisen och debatten om den, å andra sidan på grund av naturresurserna. Också klimatförändringen har verkat i samma riktning. Nordiska rådets roll bör i denna situation bli större och inte mindre.

Ett nytt samarbetsområde är säkerhets- och försvarspolitiken, och rådet har varit aktivt i att starta denna dialog. Temadebatten i Stockholm var en bra inledning och på beslut av presidiet hölls en rundabordsdiskussion i Helsingfors i höst. Mötet som leddes av minister Haglund kom fram till att vi nu tillsammans bör skapa en gemensam vision om det nordiska säkerhets- och försvarssamarbetet.

Att skapa en vision kräver alltid en öppen dialog. Medborgarna i Norden bör veta vad som redan nu görs på denna sektor. Ett slags stimulans i denna diskussion är till exempel allt det som försvarsmakterna gör: gemensamma materialanskaffningar, gemensamma övningar, gemensam utbildning. En öppen dialog stärker det gemensamma förtroendet, och bara på det sättet kan samarbetet utvecklas vidare. 

Att stärka förtroendet är väsentligt. Vi har precis sett hur misstron stater emellan leder till nätavlyssning, till och med spionage, vilket i sin tur bara stärker den onda cirkeln av misstro och skapar spänningar.

De nordiska länderna har gjort olika lösningar i organiseringen av sitt försvar. Ur finländsk synvinkel betonar vi att vi står utanför allianser. Av den orsaken är säkerhets- och försvarspolitiken i den finländska debatten alltid förknippad med utrikespolitik. Det är skäl att märka detta i de övriga nordiska länderna.

Det är också intressant att se att debatten om bevakningen av Islands luftrum fick en liknande tolkning i både Finland och Nato. I Finland ansåg vi att vi kan delta bara i övningen på Island medan Nato sköter den egentliga bevakningen. Detsamma sade Natos generalsekreterare Fogh Rasmussen. Ett partnerskapsland kan inte göra mer än så på Island.

Den öppna dialogen har varit lärorik för oss alla också i denna fråga. Den hjälper oss att förstå varandra. På denna grund kan vi också bygga en gemensam vision om framtiden.