Arto Pirttilahti (Hovedindlæg)

Arvoisa presidentti! Tässä EU-selonteossa on hyvin paljon hankkeita kaikilta elämänaloilta, ja siinä on monennäköistä rahoituspohjaa myös käytetty. Kuten tuossa Bertel Haarder sanoi, meidän täytyy tehdä vahvaa yhteistyötä, jotta saamme niitä tutkimusasioita ja muita lävitse, mutta yhtä lailla rahoituspuolelta yhtenä esimerkkinä, että olemme saaneet Horisont 2020-rahastosta älykkäiden sähköverkkojen kehittämiseen eli Smart Grids Plusiin rahoituksen. Se on merkittävä. Se on myös merkittävä meille keskiryhmille. Me olemme ajaneet tätä sähköverkkoasiaa useilla esityksillä eteenpäin.

EU:n budjetistahan on suurin osa maatalousrahapuolta ja maatalousrahoitusta, ja yhtä lailla suurin osa tulee palautuksina, kun maat maksavat EU:lle. Mutta meillä ei ehkä oikein toimi tämä EU-yhteistyö maataloustoimissa Pohjoismaitten kesken. Meillä on erittäin erilaisia näkemyksiä. Jos meillä olisi yhtä hyvä yhteistyö kuin esimerkiksi aluepolitiikassa ja myös maatalouspolitiikassa, saisimme paljon enemmän aikaiseksi, joten vähän peräänkuulutan, voitaisiinko Pohjoismaissa myös tällä sektorilla tehdä tiiviimpää yhteistyötä, koska tällä hetkellä meillä on erilaisia kriisejä. Esimerkiksi juuri Venäjä-pakotteet vaikuttavat meidän maatalouteemme ja myös elintarviketeollisuuteen. Yhtä lailla EU on uudistanut merkittävässä määrin EU:n maataloustukipolitiikkaa.

Toinen asia, mikä ei sinänsä ole EU:n agendalle kuuluva mutta johon moni asia, joka EU:sta tulee, vaikuttaa. Se on pohjoismainen vihreä kulta eli meidän metsiemme toiminta tällä hetkellä. Sieltä tulee ympäristöpuolelta, sieltä tulee kilpailukyvyn ja energian puolelta paljon meille direktiivejä ja paineita muuttaa meidän metsäpolitiikkaamme. Minä olen sitä mieltä, että me emme halua Pohjolaan EU-politiikkaa emmekä varsinkaan eteläeurooppalaista puistopolitiikkaa, vaan vahvaa pohjoismaista metsäpolitiikkaa. Voitaisiinko sitä myös tehdä tiiviimmin yhdessä EU:n suuntaan juuri, kun tehdään näitä direktiivejä ja artikloita siellä? Eli proaktiivisempaa otetta tähän komission suuntaan päätöksenteossa, mutta myös implementoinnissa, kun näitä direktiivejä kotiutetaan maihin.

Skandinavisk oversettelse

Ärade president! I denna EU-redogörelse finns väldigt många projekt från alla livsområden, och flera olika finansieringsbaser har använts. Liksom Bertel Haarder sade måste vi samarbeta bra för att driva igenom forskningsfrågor, men som ett exempel från finansieringsområdet har vi fått finansiering ur Horisont 2020-fonden för att utveckla smarta elnät, det vill säga Smart Grids Plus. Det är viktigt. Det är också viktigt för oss mittengrupper. Vi har gjort flera förslag för att driva vidare frågan om elnät. 

Största delen av EU:s budget är för jord- och skogsbruk, och största delen kommer i form av återbetalning då länderna betalar EU. Men EU-samarbetet mellan de nordiska länderna i jord- och skogsbruksfrågor kanske inte fungerar riktigt. Vi har ganska olika åsikter. Om vi hade ett lika gott samarbete som till exempel i regionpolitiken och också jordbrukspolitiken skulle vi få till stånd mycket mer, så jag efterlyser ett närmare samarbete i Norden också på detta område eftersom vi har en rad kriser för närvarande. Till exempel sanktionerna mot Ryssland påverkar vårt jordbruk och även livsmedelsindustrin. EU har också i betydande grad reformerat sin jordbruksstödpolitik.

En annan fråga, som inte direkt hör till EU-agendan men som påverkas av flera saker som kommer från EU. Det är Nordens gröna guld, det vill säga våra skogar. Det kommer flera direktiv i anslutning till miljö, konkurrenskraft och energi som skapar press på oss att ändra vår skogspolitik. Jag anser att vi inte vill ha EU-politik i Norden och i synnerhet inte sydeuropeisk parkpolitik, utan en stark nordisk skogspolitik. Kunde vi samarbeta närmare i fråga om EU, då dessa direktiv och artiklar utarbetas där? Alltså ett mer proaktivt grepp gentemot kommissionen i beslutsfattandet men också i fråga om implementeringen, då direktiven tillämpas i länderna.