Juho Eerola (Indlæg)

Arvoisa puheenjohtaja! Kiitokset ministerille selonteosta. Rajaestetyö tarkoittaa Pohjoismaiden välillä tapahtuvan liikkuvuutta estävän lainsäädännön ja säädösten purkua ja sen ennakointia. Rajaestetyö on siis keskeinen osa pohjoismaista yhteistyötä. Yksi tärkeimmistä rajaesteistä, jota ei kuitenkaan juuri koskaan mainita, on kielelliset esteet pohjoismaalaisten välillä. Liikkuvuutta voi estää ja haitata puutteellinen toisen Pohjoismaan kielen osaaminen. Miten tähän asiaan voitaisiin sitten järeämmin puuttua ja niin, että siinä otettaisiin kaikki kielet tasa-arvoisina huomioon? Onneksi Pohjoismaissa puhutaan aika laajasti englantia ja esimerkiksi englanninkielisiä koulutusohjelmia tarjotaan nykyään yliopistoissa oikein hyvin. Kuitenkin pohjoismaisten kielten välistä kanssakäymistä tulisi nykyistä enemmän edistää ja muistaa siinä myös suomenkielisten kanssa tapahtuva kielellinen yhteistyö.

Rajaesteneuvoston perustaminen vuonna 2014 oli hyvä aloite, mutta sen toiminnan tulisi olla nykyistä vieläkin vahvemmin Pohjoismaiden neuvostoon ankkuroitua. On tärkeää, että rajaesteneuvosto olisi vahvassa parlamentaarisessa seurannassa ja että myös kansallisilla valtuuskunnilla olisi vahvempi rooli rajaesteneuvoston toiminnan ohjaamisessa. Tähän käsillä olevaan maahanmuuttokriisiin liittyen saattaisi olla tehokkainta, jos pikemminkin loisimme esteitä rajoillemme, mutta myös yhtenäistäisimme käytäntöjämme siten, ettei mikään maa olisi muita houkuttelevampi kohde sosiaaliselle maahanmuutolle.

Arvoisa puheenjohtaja! Lopuksi tahtoisin vielä tuoda esille sen, että EU-tason vahvempi huomioon ottaminen ja koordinaatio EU-päässä auttaisivat ennakoivaa rajaestetyötä EU:sta tulevan lainsäädännön seulomisessa. EU-lainsäädäntöön olisi kyettävä vaikuttamaan rajaesteiden näkökulmasta jo sen valmisteluvaiheessa. Kysynkin ministeriltä: miten voimme vaikuttaa ennakoivasti EU-lainsäädäntöön rajaesteiden syntymisen ehkäisemiseksi?

Skandinavisk oversættelse

Ärade ordförande! Tack till ministern för redogörelsen. Gränshinderarbetet innebär att undanröja och föregripa lagstiftning som försvårar rörligheten mellan de nordiska länderna. Gränshinderarbetet är alltså en väsentlig del av det nordiska samarbetet. Ett av de viktigaste gränshindren, som emellertid sällan nämns, är de språkliga hindren mellan de nordiska länderna. Bristande kunskaper i ett annat nordiskt lands språk kan hindra och försvåra rörligheten. Hur kunde vi ingripa kraftigare mot detta och se till att alla språken beaktas på likvärdiga villkor? Till all lycka talas det ganska mycket engelska i de nordiska länderna, och universiteten har nu för tiden ett riktigt bra utbud på till exempel engelskspråkiga utbildningsprogram. Ett ökat samröre mellan de nordiska språken borde ändå främjas, och där får inte heller det språkliga samarbetet med finskspråkiga glömmas. 

Grundandet av gränshinderrådet år 2014 var ett bra förslag, men dess verksamhet borde vara ännu mer förankrat i Nordiska rådet än det är nu. Det vore viktigt med stark parlamentarisk kontroll av gränshinderrådet och en starkare roll för de nationella delegationerna i styrningen av gränshinderrådets verksamhet. När det gäller den aktuella invandringskrisen vore det kanske mest effektivt att snarare skapa hinder vid våra gränser men också harmonisera våra regler så att inget land lockar mer till social invandring än andra.

Ärade ordförande! Till slut vill jag påpeka att större hänsyn till EU-nivån och en koordinering inom EU skulle underlätta gränshinderarbetet när det gäller att gallra i EU-lagstiftningen.  Vi borde kunna påverka EU-lagstiftningen ur gränshindersynvinkel redan i beredningsskedet. Jag vill fråga ministern: hur kan vi påverka EU-lagstiftningen på förhand så att det inte uppstår nya gränshinder?