Pohjoismainen julistus korkea-asteen tutkintojen tunnustamisesta Reykjavikin julistus (muokattu 2022)

Maaliskuun 15. päivänä 1971 tehdyn, pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä koskevan sopimuksen avulla Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) pyrkii lisäämään yhdestä Pohjoismaasta olevien korkeakouluopiskelijoiden ja muiden kansalaisten mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja muiden Pohjoismaiden oppilaitoksissa sekä varmistamaan tutkintojen, niiden osien tai muiden opintosuoritusten molemminpuolisen hyväksynnän.

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) allekirjoitti 9. kesäkuuta 2004 Pohjoismaisen julistuksen korkea-asteen tutkintojen tunnustamisesta (Reykjavikin julistus). Julistus pohjautui Euroopan neuvoston ja Unescon vuonna 1997 hyväksymään yleissopimukseen korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin sopimus) ja sen liiteasiakirjoihin. Reykjavikin julistuksen tavoitteena oli toimia työvälineenä korkea-asteen koulutuksen ja tutkintojen molemminpuolista tunnustamista koskevan yhteistyön syventämisessä.

Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) on tehnyt useiden vuosien ajan työtä tutkintojen tunnustamisen parissa ja päätti muokata julistusta, jonka päivitetty versio allekirjoitettiin vuonna 2016. Vuonna 2020 eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) ministerit sitoutuivat noudattamaan Rooman ministerikokouksen julkilausumaa varmistaakseen korkea-asteen tutkintojen automaattisen tunnustamisen. Reykjavikin julistuksen muokatun version taustalla on pitkäaikainen yhteistyö, sitoutuminen täyteen vastavuoroiseen tutkintojen tunnustamiseen sekä koulutusalan liikkuvuuden esteiden poistaminen Pohjoismaiden väliltä.

Pohjoismaisten yhteistyöministereiden (MR-SAM) mukaan yksi keskeisimpiä haasteita on, miten luoda mahdollisimmat hyvät olosuhteet ihmisten ja yritysten vapaalle liikkuvuudelle alueella. Tätä tavoitetta silmällä pitäen Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pyrkivät yhdessä varmistamaan, ettei Pohjoismaihin synny uusia vapaan liikkuvuuden esteitä uuden kansallisen lainsäädännön ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä.

Pohjoismaat ovat tehneet vuosien ajan koulutusalan yhteistyötä niin Lissabonin sopimuksen puitteissa kuin eurooppalaisen korkeakoulualueen jäseninä. Tämän yhteistyön myötä maille on syntynyt vankka luottamus nykyiseen korkea-asteen koulutuksen molemminpuoliseen tunnustamisjärjestelmään. Koulutuksen tunnustamisen pohjoismainen verkosto (NORRIC), joka muodostuu kussakin Pohjoismaassa toimivasta ENIC-NARIC-keskuksesta [1], on aktiivisesti käsitellyt ja ratkaissut tunnustamiseen liittyviä ongelmia ja kehittänyt tunnustamiskäytäntöjen laatua ja tehokkuutta.

Keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat tosiasiallisen automaattisen korkeaasteen tutkintojen tunnustamisen perusta Pohjoismaissa. Lisäksi oikeus hakea seuraavan koulutusasteen opintoihin on ollut mukana Pohjoismaisissa sopimuksissa jo vuodesta 1996. Sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen solmittiin vuonna 1996, ja sitä tarkistettiin vuonna 2018. Sopimuksessa todetaan: ”koulutukseen hakevalle, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen myös muissa Pohjoismaissa”.

Pohjoismaisella tutkintojen tunnustamista koskevalla yhteistyöllä mahdollistetaan entistä tiiviimpi yhteistyö tutkintojen tunnustamista, opiskeluaikoja ja aiempaa osaamista koskevien yhteisten arviointiohjeiden ja hyvien käytäntöjen osalta. Pohjoismaat jatkavat työtä automaattisen tutkintojen tunnustamisen vahvistamiseksi.

Koulutus- ja tutkimusministerit määrittivät alkuperäisessä Reykjavikin julistuksessa pohjoismaiset tavoitteet ja suuntaviivat. Tämä muokattu versio tulee tiivistämään yhteistyötä entisestään asianomaisten tahojen välillä, toimimaan perustana muuttuviin tarpeisiin mukautumisessa ja mahdollistamaan korkea-asteen koulutuksen kehitysaskeleiden yhteisen seurantatyön sekä Pohjoismaiden että Euroopan tasolla.

Muokatun julistuksen tavoitteena on varmistaa, että

• Pohjoismaissa hankitut korkea-asteen tutkinnot tunnustetaan muissa Pohjoismaissa
• Pohjoismaat tekevät yhteistyötä ylläpitääkseen keskinäistä luottamusta, jota tarvitaan automaattisen tunnustamisen täytäntöönpanon edistämiseen
• Pohjoismaat jatkavat Pohjoismaissa ja muissa maissa hankittujen tutkintojen tunnustamista koskevan hallinnollisen ja metodologisen yhteistyön vahvistamista perustamalla esimerkiksi työryhmiä ja vaihtamalla jatkuvasti korkea-asteen koulutukseen liittyviä tietoja ja hyviä käytäntöjä etenkin NORRIC-verkoston kautta. Pohjoismaiden asianomaiset ministeriöt, viranomaiset ja korkeakoulut tulevat osallistumaan aktiivisesti yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon
• kansalliset viranomaiset tarkkailevat jatkuvasti tapaa, jolla julistusta toteutetaan ja sovelletaan, tunnistavat erityishuomiota vaativat temaattiset tai ajankohtaiset suuntaukset ja osallistavat työhön keskeiset sidosryhmät.

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) seuraa tämän julistuksen täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.

5. toukokuuta 2022, Trondheim 

Jesper Petersen, Koulutus- ja tutkimusministeri, Tanska

Li Andsersson, Opetusministeri, Suomi

Ásmundur Einar Daðason, Opetusministeri ja lapsiasioista vastaava ministeri, Islanti

Ola Borten Moe, Tutkimus- ja korkeakoulutusministeri, Norja

Anna Ekström, Koulutusministeri, Ruotsi

Jóannes V. Hansen, Edustuston päällikkö, Färsaaret

Peter P. Olsen, Opetus-, kulttuuri-, urheilu- ja kirkkoministeri, Grönlanti

Alfons Röblom, Korkeakouluministeri, Ahvenanmaa

[1] Akateemisen tunnustamisen ja liikkuvuuden kansallisten tiedostuskeskusten eurooppalainen verkosto (ENIC, European Network of National Information Centres) ja akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedostuskeskukset (NARIC, National Academic Recognition Information Centres).