Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta

Overblik over Plenum, Stortinget, Nordisk Råds Session 2018

Overblik over Plenum, Stortinget, Nordisk Råds Session 2018

Valokuvaaja
Johannes Jansson
Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot haluavat ennen kaikkea, että Pohjolassa olisi hyvä asua, elää ja työskennellä. Tämä on perimmäisenä tavoitteena myös Pohjoismaiden neuvoston yhteistyöaloitteissa ja ehdotuksissa.

Neuvostossa on 87 valittua jäsentä. Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kullakin 20 jäsentä. Tanskan valtuuskunnassa on kaksi edustajaa Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Suomen valtuuskunnassa taas on kaksi edustajaa Ahvenanmaalta. Islannilla on neuvostossa seitsemän jäsentä.

Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista tuli Pohjoismaiden neuvoston jäseniä sen perustamisen yhteydessä vuonna 1952. Seuraavana neuvostoon liittyi Suomi vuonna 1955. Ahvenanmaasta ja Färsaarista tuli jäseniä vuonna 1970, ja Grönlanti liittyi jäseneksi vuonna 1984. Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti saivat lisää sananvaltaa pohjoismaisessa yhteistyössä sen jälkeen, kun pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät niin sanotun Ahvenanmaan asiakirjan Maarianhaminassa 5. syyskuuta 2007.

Jäsenet, istunnot ja puheenjohtajuus

Neuvoston jäsenet tulevat kansallisista parlamenteista, ja parlamentit valitsevat heidät puolueryhmien ehdotusten perusteella. Neuvoston jäseneksi ei siis tulla suorilla vaaleilla.

Pohjoismaiden neuvostoa johtaa puheenjohtajisto. Neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat kahteen vuotuiseen istuntoon – varsinaiseen istuntoon ja teemaistuntoon – päättämään asioista, joihin he haluavat Pohjoismaiden hallitusten löytävän ratkaisuja.

Syksyisin pidettävässä varsinaisessa istunnossa valitaan myös neuvoston presidentti, varapresidentti ja puheenjohtajiston jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puheenjohtajuus kiertää maiden välillä, ja varsinainen istunto pidetään kulloisessakin puheenjohtajamaassa. Vuotuinen teemaistunto taas pidetään Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaassa.

Valiokunnat

Pohjoismaiden neuvoston poliittisesta työstä vastaavat valiokunnat ja puolueryhmät.

Pohjoismaiden neuvostoa palvelee sihteeristö, joka toimii Kööpenhaminassa samoissa tiloissa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa. Pohjoismaiden parlamenteissa on lisäksi kansalliset sihteeristöt.

Neuvoston johtaja

Pohjoismaiden neuvoston Kööpenhaminan-sihteeristöä johtaa neuvoston johtaja. Apunaan hänellä on sihteeristön henkilökunta. Neuvoston nykyinen johtaja on färsaarelainen Kristina Háfoss.

Johtaja valmistelee yhdessä sihteeristön kanssa Pohjoismaiden neuvoston käsittelemät asiat yhteistyössä kansallisten valtuuskuntien ja puolueryhmien kanssa.

Neuvoston johtaja toimii Pohjoismaiden neuvostoa johtavan puheenjohtajiston kokousten esittelijänä.

Johtaja laatii puheenjohtajiston kokousten päiväjärjestykset yhdessä Pohjoismaiden neuvoston presidentin kanssa.

Johtaja ja presidentti valmistelevat myös päiväjärjestyksen päätösesitykset.

Neuvoston johtajan tulee sopia päiväjärjestykseen sisältyvistä muista kuin päätösasioista sihteeristökokouksen kanssa. Sihteeristökokous koostuu kansallisten valtuuskuntasihteeristöjen päälliköistä ja puolueryhmien sihteereistä.

Puheenjohtajisto voi antaa neuvoston johtajalle päätöksenteko-oikeuden erilaisissa asioissa.

Aikaisemmat neuvoston johtajat

2013–2021 Britt Bohlin, Ruotsi

2007–2013 Jan-Erik Enestam, Suomi

1999–2007 Frida Nokken, Norja

1996–1999 Berglind Ásgeirsdóttir, Islanti 

1994–1996 Anders Wenström, Ruotsi

1990–1994 Jostein Osnes, Norja

1987–1989 Gerhard af Schultén, Suomi

1982–1987 Ilkka-Christian Björklund, Suomi

1977–1982 Gudmund Saxrud, Norja

1973–1977 Helge Seip, Norja

1971–1973 Emil Vindestmo, Norja

Työjärjestys ja suuntaviivat