Keskustelu Ukrainan tilanteesta pidensi teemaistuntoa
Puolustus- ja ulkopolitiikka ei kuulu virallisen pohjoismaisen yhteistyön piiriin, mikä ei kuitenkaan estä käsittelemästä tämänkaltaisia kysymyksiä, ja teemaistunnossa käytiinkin kiivasta keskustelua siitä, miten Pohjoismaiden neuvosto voisi näyttää tukensa Ukrainan demokratiaprosessille.
– Tilanne on ainutkertainen sekä meille että maailmalle, tämän vuoden presidentti Karin Åström (S) totesi avajaispuheenvuorossaan. Samaa mieltä oli varapresidentti Hans Wallmark (M), joka painotti keskustelun tärkeyttä, sillä pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole ohjeita juuri tämänkaltaisen tilanteen käsittelemiseksi.
Useat puhujat toivat esiin historian näkökulman ja totesivat, että Ukrainan tapahtumien kaltaista tilannetta ei ole koettu sitten toisen maailmansodan. Lisäksi huomautettiin, että muurin murtumisesta ja Neuvostoliiton romahtamisesta on 25 vuotta. Pohjoismaat tunnustivat ensimmäisenä Baltian maiden itsenäisyyden ja näin ollen todettiin, että pohjoismaisessa yhteistyössä on nyt toimittava samassa hengessä. Tämä linja on yhtenevä myös EU:n, Naton ja yksittäisten Pohjoismaiden kannan kanssa.
– Emme ole puolustus- tai ulkopoliittinen liittoutuma, vaan arvoyhteisö, jonka toiminta perustuu siihen, että uskomme kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, Hans Wallmark totesi.
Monet teemaistunnossa puhuneet edustajat viittasivat Ukrainan tapahtumien valossa juuri kansainvälisen oikeuden perusteisiin. Pohjoismainen yhteistyö, joka syntyi toisen maailmansodan ja sitä seuranneen kylmän sodan varjossa, on osoittanut demokratian ja rauhanomaisen yhteistyön olevan hyödyksi yksilöiden vapaudelle ja valtioiden kehitykselle.
Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa on jo vuosia käyty tärkeää vuoropuhelua venäläisten parlamentaarikoiden ja muiden toimijoiden kanssa.
– On äärimmäisen tärkeää tukea ja jatkaa tätä vuoropuhelua niin pitkälle kuin mahdollista, Bertel Haarder (V) totesi. Voimme näyttää, että avoin keskustelu on demokraattisen yhteiskunnan perusoikeus.
