Pohjoismaiden ministerineuvosto panostaa luontopohjaisiin ratkaisuihin
Luonnontilainen luonto on osa ilmastokriisin ratkaisua. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan luontopohjaiset ratkaisut voivat vähentää kansainvälisiä kasvihuonekaasupäästöjä jopa kolmasosalla. Päästövähennykset ovat välttämättömiä, jotta Pariisin sopimukseen kirjattu enintään kahden asteen lämpenemistavoite ei ylittyisi. Noin 25 % ihmisen toiminnasta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä johtuu luonnonalueiden valjastamisesta maa- ja metsätalous- tai rakennusmaaksi. Luontopohjaiset ratkaisut, kuten ekosysteemien ja luonnonalueiden villiinnytys, suojelu ja ennallistaminen, voivat siten olla merkittävä osa ilmasto- ja ekokriisin ratkaisua. Pohjoismaiden ministerineuvostoneuvosto selvittää näitä mahdollisuuksia osana Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa -ohjelmaa.
Hae tukea pilottihankkeisiin
Ohjelman ensimmäisessä osassa Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää tukea kaikissa Pohjoismaissa toteutettaville pilottihankkeille. Tuensaajat voivat joko ideoida uusia tai kehittää nykyisiä hankkeita. Tavoitteena on kartuttaa käytännön kokemusta ja uutta tietoa luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotosta Pohjoismaissa. Hankkeet käynnistyvät vuoden 2022 alussa, ja ulkoinen tarkkailija seuraa niitä tiiviisti vuoden 2023 loppuun saakka, jolloin kaikkien hankkeiden tuloksista julkaistaan yhteisraportti. Pilottihankkeisiin on varattu 6 500 000 Tanskan kruunua, ja hankekohtainen tuki on 200 000–900 000 kruunua. Hakuaika päättyy 17. joulukuuta 2021.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on varannut nelivuotisen Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa -ohjelman toteuttamiseen 26 miljoonaa Tanskan kruunua. Ohjelma koostuu viidestä tehtäväkokonaisuudesta, jotka toteutetaan vuosina 2021–2024.
Luonto ratkaisuna
Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi taannoin raportin siitä, miten luonnonalueiden ennallistaminen voi auttaa torjumaan luontokatoa ja samalla ilmastokriisiä. Raportin takana olevat tutkijat ovat käyneet läpi kahdeksan pohjoismaista tapaustutkimusta ja tunnistaneet painopistealueet, joilla voidaan vahvistaa monimuotoisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Raportissa tehdään myös kymmenen ehdotusta tuleviksi politiikkavaihtoehdoiksi. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman raportin ovat laatineet biodiversiteettipaneeli IPBESin Tanskan-toimisto ja Kööpenhaminan yliopiston makroekologia-, evoluutio- ja ilmastokeskus.