Saamelaisten asema vahvistumassa Pohjoismaiden neuvostossa

Laajennettu tarkkailija-asema antaisi saamelaisten edustajille oikeuden osallistua Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksiin silloin, kun niissä käsitellään saamelaisasioita. Se ei kuitenkaan antaisi saamelaisedustajille äänioikeutta. Valiokunnat tekevät itse päätöksen siitä, mihin kokouksiin saamelaisedustajia kutsutaan.

Saamelaiset ovat halunneet täysjäsenyyttä vetoamalla viralliseen alkuperäiskansa-asemaansa, joka erottaa heidät Pohjoismaiden muista vähemmistöryhmistä.

Kolmen Pohjoismaan saamelaiskäräjillä on jo ennestään tarkkailija-asema Pohjoismaiden neuvostossa ja siten oikeus osallistua Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin. Sen asema virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä on puhuttanut siitä lähtien, kun neuvosto haki Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä joulukuussa 2014. Hakemusta ei voida hyväksyä, koska Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaiden neuvosto koostuu itsenäisten valtioiden parlamenttien jäsenistä. Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet, joilla kaikilla on omat lainsäädäntöelimet, ovat aiemmin saaneet erivapauden tästä säännöstä.

– Olemme tyytyväisiä yhteisen päätöksen löytymiseen. Saamelaisten tulee voida ilmaista näkemyksensä heitä koskevissa asioissa, toteavat Pohjoismaiden neuvoston ja asiaa valmistelleen työryhmän jäsenet Carl Haglund (r), Phia Andersson Ruotsista ja Gunvor Eldegard Norjasta.