Suomen ja islannin kielen asemaa parannetaan pohjoismaisessa yhteistyössä
Alkuperäisen vaatimuksen mukaan suomesta ja islannista tulisi tehdä pohjoismaisen yhteistyön työkieliä ja siten yhdenvertaisia ruotsin, norjan ja tanskan kanssa. Neuvoston kielitilanteesta on keskusteltu aina siitä lähtien, ja asiasta on tehty erilaisia ehdotuksia.
– Emme ole päässeet perille asti, mutta olemme edenneet hyvän matkaa, toteaa Hans Wallmark, joka esitteli kompromissin istunnossa puheenjohtajiston puolesta.
– Olemme tyytyväisiä saavutettuun tulokseen, sanoo myös Suomen valtuuskunnan edustaja Erkki Tuomioja. Hän saa taustatukea Juho Eerolalta ja Maarit Feldt-Rannalta, jotka ovat hyvillään siitä, että Pohjoismaiden neuvosto on kuullut Suomen ja Islannin toivetta. Islannin Silja Dögg Gunnarsdóttir on hänkin hyvin tyytyväinen ja pitää päätöstä askeleena oikeaan suuntaan.
Kompromissipäätöksen mukaan neuvoston kaikilla jäsenillä on jatkossa mahdollisuus tehdä jäsenehdotuksia omalla kielellään. Skandinaavisilla kielillä kirjoitettavat kokouspöytäkirjat käännetään lisäksi suomeen ja islantiin.
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö saa lisäksi tehtäväksi selvittää, voitaisiinko Pohjoismaiden neuvoston kokousaineistoon ja -rakenteeseen liittyvää työnkulkua yksinkertaistaa ja nopeuttaa.
Kielikeskustelun keskiössä on ollut Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksen 74. pykälä. Siinä säädetään näin: ”Pohjoismaiden kieliä pidetään yhdenvertaisina neuvoston kokouksissa. Työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska.” Nyt tehdyn päätöksen mukaisesti työjärjestystä ja työkielten aseman tulkintaa koskeva kysymys osoitetaan puheenjohtajistolle ja otetaan käsittelyyn Pohjoismaiden neuvoston 70. istunnossa Oslossa vuonna 2018.
