Suomi ja islanti halutaan virallisiksi PN:n työkieliksi – kyse on tasa-arvosta

Pohjoismaiden viisi kansalliskieltä mainitaan Pohjoismaiden kielipoliittisessa julistuksessa vuodelta 2006. Työkielinä yhteistyössä ovat norja, ruotsi ja tanska.

Islanti ja suomi eivät ole Pohjoismaiden neuvoston työkieliä eikä niillä näin ollen ole tasavertaista asemaa pohjoismaisessa yhteistyössä.

Valtuuskuntien mielestä tämä ei ole oikeudenmukaista.

Kielten asema virallisina työkielinä näkyy käytännössä siten, että kaikki Pohjoismaiden neuvoston asiakirjat kirjoitetaan jollakin näistä kielistä. Tärkeimmät asiakirjat käännetään suomeksi ja islanniksi.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola näkee kielikysymyksen merkittävänä Pohjoismaiden neuvoston yhteistyölle. Venynyt kokousaikataulu Kööpenhaminassa siirsi kieliasian ilman lähetekeskustelua puheenjohtajiston käsittelyyn.

- En ole pettynyt, jos asia saa asiallisen käsittelyn. Lähetekeskustelu olisi ehkä nostanut asiaa enemmän esille, mutta tässä on kyse isosta periaatteellisesta kysymyksestä. Nykyisessä mallissa saamme käännökset tärkeimmistä asiakirjoista vasta viime hetkellä. Kokouksiin valmistautuminen jää väistämättä heikommaksi, kuin haluaisin, Vapaa Pohjola ­­-ryhmän jäsen Eerola harmitteli.

Pohjoismaiden neuvoston suomen- ja islanninkieliset jäsenet eivät voi esittää kirjallisia kysymyksiä, tehdä jäsenehdotuksia tai jättää muita asiakirjoja Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön käsiteltäväksi suomeksi tai islanniksi.

Tämä on merkittävä tasa-arvokysymys, joka sai ilahduttavasti koko Suomen valtuuskunnan mukaan. Vastaavaan kieliongelmaan ovat törmänneet myös islantilaiset, jotka lähtivät tukemaan aloitettamme, iloitsi Juho Eerola.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta myöntää kielikysymyksen olevan periaatteellinen kysymys.

­- Asioihin perehtyminen kärsii, jos asiakirjoja ei ole saatavissa omalla äidinkielellä ajoissa. Kielitaito on tietysti edellytys kansainvälisiin tehtäviin lähtemisessä, mutta pelkkä kielitaito ei tuo suomalaisia tasa-arvoisiksi pohjoismaisessa yhteistyössä, Feldt-Ranta muistutti.

Juho Eerola ja Maarit Feldt-Ranta myöntävät työkielien määrän kasvattamisen maksavan, mutta demokratiasta pitää olla valmiita maksamaan.

­- Suomen pitäminen kaksikielisenä maksaa, mutta se on päätös, josta pidetään kiinni, muistutti Eerola.

Maarit Feldt-Ranta näki kustannuskysymyksen lähinnä priorisointiasiana.

­- Pohjoismaisessa yhteistyössä on tärkeää pysyä lähellä ihmisten arkea. Monessa asiassa mennään kauemmas varsinaisen pohjoismaisen yhteistyön ytimestä, mikä myös maksaa, Maarit Feldt-Ranta totesi.

Noin 20 prosenttia Pohjoismaiden kansalaisista puhuu suomea, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin tanskankielisten osuus.

Pohjoismaiden neuvosto on parlamentaarinen edustuksellinen elin, jonka tulee edustaa kaikkia Pohjoismaiden kansalaisia tasa-arvoisella tavalla.