Uusi raportti naapurimaiden tv-ohjelmien saatavuudesta

27.05.19 | Uutinen
Tv-serien SKAM

Tv-serien SKAM, produceret af NRK, er en af de populære tv-serier, som har fået nordboerne til at se flere af hinandens programmer i de seneste år

Valokuvaaja
Polfoto / NRK / Ritzau Scanpix

Norjan yleisradioyhtiö NRK:n tuottama Skam on esimerkki suosikkisarjasta, joka on saanut pohjoismaalaiset kiinnostumaan toistensa tv-ohjelmista.

Skam ja Silta ovat esimerkkejä viime vuosien suositusta tv-sarjoista, jotka ovat saaneet pohjoismaalaiset katselemaan toistensa ohjelmia aiempaa enemmän. Uusi raportti luo tilannekatsauksen siihen, miten yleisradioyhtiöiden digitaalisen sisällön saatavuutta voitaisiin parantaa Pohjoismaissa.

Tanskankielinen raportti ”Pohjoismaista tv:tä yli rajojen” on Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston tilaama, ja se keskittyy ns. geoblokkauksen vähentämiseen. Lisäksi tarkastellaan muita keinoja, joilla ohjelmien yhteispohjoismaista saatavuutta voidaan parantaa. Geoblokkaus tarkoittaa sitä, että tv-sisältö on katsottavissa vain tietyssä maassa ja estetty muiden maiden käyttäjiltä. Raportista selviää, että Tanskan yleisradio asettaa maarajoituksia 26 %:lle kaikesta sisällöstä, kun taas Ylellä vastaava luku on 40 % ja Ruotsin yleisradiolla SVT:llä 43 %.

Markkinat mullistuksessa

Tv-markkinat ja katselutottumukset ovat mullistuksessa kaikissa Pohjoismaissa. Syynä tähän on toisaalta tekninen kehitys ja toisaalta muutokset siinä, miten varsinkin nuoret katsovat tv:tä ja käyttävät internetiä. Molemmat syyt kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Lopputuloksena on se, että perinteisen ohjelmavirran (ohjelma katsotaan sen lähetysajankohtana) katselu on vähentynyt.  Ohjelmavirran keskimääräinen päivittäinen katseluaika on lyhentynyt Pohjoismaissa lähes 50 minuuttia vuoden 2010 jälkeen. Tilausohjelmapalveluiden yleistyminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että keskivertokatsojan ruutuaika on todennäköisesti pysynyt ennallaan.

”Jatkamme mielellämme naapurimaiden kanavien tarjoamista, mutta tarpeet ovat muuttuneet. Aiemmin kanaviin kohdistunutta kiinnostusta selitti spill over -ilmiöstä johtunut Ruotsin tv:n näkyminen Ruotsin ja Norjan välisellä pitkällä raja-alueella. Nykyisin Norjassa on sekä ruotsin- että tanskankielisiä vähemmistöryhmiä. Ryhmät ovat pieniä, mutta niille on tärkeää voida katsoa tv:tä omalla äidinkielellä”, sanoo norjalaisen teleyrityksen Telenorin johtaja Jon Line.

Saatavuuden edellytyksiä parannettava

Raportissa esitellään viisi suositusta siitä, miten yleisradioyhtiöiden digitaalisten tv-palveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa koko Pohjolassa:

  • Yleisradioyhtiöiden tulisi käyttää ohjelmissa maarajoituksia vain, mikäli se on välttämätöntä.
  • Pohjoisvisiossa tehtävää yhteistuotanto- ja ohjelmavaihtoyhteistyötä – ml. Nordic12 – voitaisiin kehittää.
  • Tv-jakelijoiden tulisi jatkaa naapurimaiden kanavatarjonnan kehittämistä.
  • Pohjoismaat voivat varmistaa tekijänoikeudelliset edellytykset sille, että tilausohjelmapalveluiden ohjelmia voitaisiin edelleenlähettää.
  • Pohjoismaiden tulee panna EU:n satelliitti- ja kaapelidirektiivin muutos nopeasti täytäntöön.

 

Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden välistä yhteistyötä hallinnoi Pohjoisvisio. Vuosittain toteutetaan 4 500 yhteistuotantoa, jotka tulevat vaihtelevasti muiden Pohjoismaiden tv-katsojien saataville.  

”Meillä on ainutlaatuista yhteistyötä UBO:ssa mukana olevien tv-yhtiöiden ja muiden tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa sekä ainutlaatuinen poliittinen tuki, joka on jo yli 30 vuoden ajan antanut pohjoismaalaisille mahdollisuuden katsoa naapurimaiden tv-kanavia. Tämä on tärkeää kulttuuripolitiikkaa, jota on syytä ylläpitää, jotta naapurimaiden kanavat olisivat katsottavissa myös jatkossa”, sanoo Steen Lassen UBO:n (Union of Broadcasting Organizations) sihteeristöstä.

Vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa

Rajat ylittävän pohjoismaisen tv-tarjonnan lisäämistä on toivottu siksi, että se voi auttaa ylläpitämään ja vahvistamaan pohjoismaista kulttuuria aikana, jolloin kansainvälisen kulttuuritarjonnan osuus on kovassa kasvussa. Päätös selvitystyön aloittamisesta perustui muun muassa Pohjoismaiden neuvoston suositukseen 31/2017 ”TV-palveluiden maakohtaisten estojen poistaminen”.