Caput

Caput oli aluksi ennen kaikkea lomahanke, sillä kutakuinkin kaikki sen parikymmentä jäsentä asuivat ja opiskelivat Islannin ulkopuolella. Lomaillessaan Islannissa Caputin jäsenet tapasivat ja harjoittelivat uusia kappaleita, ja siten ohjelmisto karttui vähitellen ensisijaisesti uudella islantilaisella musiikilla, mutta myöhemmin mukaan on tullut muutakin uutta musiikkia.

Koska jäsenet olivat hajallaan eri puolilla maailmaa, he toivat mukanaan moninaisia virikkeitä ja rakensivat kansainvälistä verkostoa.

Muutamassa vuodessa Caput vakiinnutti asemansa huippuammattilaisten yhtyeenä, mikä poiki myös pysyvän tuen Islannin kulttuuriministeriöltä ja Reykjavikin kaupungilta. Tunnustusta ryhmä on saanut muun muassa siten, että se on jo kaksi kertaa aiemmin ollut ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi (1997 ja 1999).

Caput on osallistunut monille tärkeille festivaaleille Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta koska näin suuren yhtyeen kuljettaminen on sekä kallista että hankalaa, cd-tallenteet ovat olleet hyvin oleellinen osa Caputin toimintaa.

Yhtye on osallistunut moniin tärkeisiin tuotantoihin, joista käännekohdaksi muodostui Haukur Tómassonin Guðrúns Fjerde Sang -teoksen levyttäminen vuonna 1997. Haukur Tómasson sai teoksestaan Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon vuonna 2004.

Lisäksi Caput on levyttänyt muiden muassa islantilaisten Jon Leifsin, Snorri S. Birgissonin, Hjálmar Ragnarssonin, Atli Ingólfssonin, färsaarelaisen Sunleif Rasmussenin, tanskalaisen Lars Graugaardin ja kreikkalaisen Nikos Skalkottasin teoksia.

Yhtyeen alkutaivalta on kuvattu Nordic Sounds -lehdessä nro 1/1995.