Näin pohjoismaiset työmarkkinat selviävät kriisistä

Pohjoismaat ovat taas asteittain avaamassa yhteiskuntiaan, ja maiden työministerit pitivät perjantaina ylimääräisen kokouksen työmarkkinatilanteen kartoittamiseksi. Etäkokous järjestettiin puheenjohtajamaa Tanskan aloitteesta, ja siihen osallistui myös työmarkkinaosapuolten edustajia. 

– Tässä tilanteessa on tärkeää vaalia yhteispohjoismaisia työmarkkinoita, koordinoida kansallisia exit-strategioita ja poistaa mahdollisesti ilmeneviä esteitä, sanoi Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmark.

Ministerit keskustelivat siitä, mitkä ovat suurimmat haasteet juuri nyt, kun työmarkkinat ovat taas käynnistymässä.

Pohjolan ehkä tärkeimmän matkailumaan Islannin työttömyys viisinkertaistui vain muutamassa viikossa, kun pandemia pysäytti lentoliikenteen ja matkatoimistot alkoivat perua varauksiaan.

 Nyt Islanti on taas alkanut avautua matkailulle.

– Matkailu on Islannille ratkaisevan tärkeää, ja keskitymme nyt täysipainoisesti sen käynnistämiseen. Kaiken pitää kuitenkin tapahtua järjestelmällisesti, joten yhteispohjoismaiset ratkaisut saattavat olla tarpeen, totesi Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.

Pohjoismaiden hallitukset koostivat akuutissa kriisivaiheessa ennätyksellisen nopeasti toimenpidepaketteja, joilla pyrittiin tukemaan kotitalouksia ja monien eri alojen yrityksiä.

Pohjoismaiden työelämätutkijat ovat jo huomauttaneet, että hallitusten ja työmarkkinaosapuolten väliset nopeat ja laajapohjaiset kriisiratkaisut ovat osoittaneet pohjoismaisen mallin toimivuuden.

Esimerkiksi Tanskassa tehtiin kolmikantasopimus, jonka turvin suuret työtä vaille jääneet palkansaajaryhmät saattoivat säilyttää palkkansa.

Nyt panostukset keskittyvät pitkän aikavälin taloudellisten ja sosiaalisten seurausten rajoittamiseen.

Ministerikokouksen isäntänä toiminut Tanskan työllisyysministeri Peter Hummelgaard Thomsen totesi koulutuspanostusten olevan avainasemassa.

– Aiempi kokemus on osoittanut talouskriisien iskevän pahimmin matalasti koulutettuihin. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat siksi paras vastaus tähän kriisiin, koska ne hyödyttävät työttömiä, palkansaajia ja yrityksiä. Olemme juuri esitelleet osaamisen kehittämistä koskevan uudistusehdotuksen, jonka turvin työttömät voisivat kouluttautua työvoimapulasta kärsiville aloille ja saada 10 % tavallista suurempaa päivärahaa. Jatkossa on luvassa myös muita koulutusaloitteita, sillä kriisiin vastaaminen edellyttää ihmisiin investoimista, Peter Hummelgaard Thomsen sanoi.

Ministerit pohtivat kokouksessa myös EU-komission minimipalkka-aloitetta, joka on nostattanut reaktioita koko Pohjolassa.

EU-komission mukaan koronakriisi tarjoaa vielä yhden lisäsyyn edistää aloitetta, joka vähentäisi palkkaeroja ja köyhyyttä.

Pohjoismaiden työministerit kirjoittivat aiemmin tänä vuonna EU-komissiolle siitä, että minimipalkka-aloite ei saa vaarantaa pohjoismaista mallia.

– EU:n on tuettava sosiaalista vuoropuhelua ja palkkojen vahvistamista työehtosopimuksissa sen sijaan, että se edellyttäisi minimipalkkalain säätämistä maissa, joissa on toimivat työehtosopimusjärjestelmät. EU-komissio on tähän saakka painottanut, että ehdotus ei muuta työehtosopimuksiin perustuvia kansallisia järjestelmiä. Tästä periaatteesta on pidettävä kiinni myös jatkovalmistelussa, sanoi työministeri Tuula Haatainen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä tehdään nyt yhteistä selvitystä siitä, mitä aloja ja ihmisryhmiä konkurssit ja irtisanomiset ovat koetelleet kaikkein rankimmin ja miten tehokkaita toimenpidepaketit ovat olleet.

Selvitys keskittyy erityisesti siihen, ovatko vaikutukset kohdistuneet eri tavoin naisiin ja miehiin ja onko tukipaketeissa huomioitu Pohjoismaiden työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Lisäksi selvityksessä etsitään vastauksia siihen, onko työttömyys koetellut kovemmin tiettyjä ikäryhmiä, matalasti koulutettuja tai ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.

Analyysin on määrä valmistua vuodenvaihteessa.