Ruokahävikki vähenee liian hitaasti
![Matavfall](/sites/default/files/styles/content_size_800/public/2020-03/Stop%20Madspild%20scanpix.jpg?itok=y0NzQlDk)
Kaikissa Pohjoismaissa on toteutettu viime vuosina toimintasuunnitelmia, ajatushautomoita, kansallisia kampanjoita ja lukuisia yksityisiä hankkeita, joilla on saatu ruokahävikki laskuun.
Tahti on kuitenkin hidas.
Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta arvioi, että nykytahdilla Pohjoismaat eivät saavuta YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Panostukset hajanaisia
Panostukset ovat liian pieniä ja hajanaisia, toteaa valiokunnan ruotsalaisjäsen Cecilie Tenfjord-Toftby.
– Yksityishenkilöt ja yritykset ovat sitoutuneet työhön vahvasti ja toteuttaneet monia upeita hankkeita. Niiden mittakaavaa pitää kuitenkin kasvattaa, koska aikaa on vain kymmenen vuotta, Cecilie Tenfjord-Toftby sanoo.
Valiokunta päätti simultaanitulkatussa etäkokouksessaan tiistaina 31. maaliskuuta ehdotuksesta, joka koskee ruokahävikin vastaisia yhteispohjoismaisia toimia.
Asiantuntijakuuleminen
Valiokunta ehdottaa pohjoismaista asiantuntijakuulemista, jossa voitaisiin tunnistaa tehokkaimmat menetelmät ruokahävikin vähentämiseksi.
– Kunkin maan on tarkoitus esitellä parhaat esimerkkinsä yhteisessä seminaarissa, jossa olisi mukana myös kansainvälisiä asiantuntijoita. Kokemustenvaihto on tärkeää ideoiden keräämiseksi ja tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi, Cecilie Tenfjord-Toftby sanoo.
Valiokunta toivoo myös, että asiantuntijapaneelin pohjalta toteutettaisiin yhteispohjoismainen kampanja. Vuonna 2024 tulisi lisäksi julkaista raportti, josta ilmenee Pohjoismaiden eteneminen suhteessa YK:n ruokahävikkitavoitteeseen.
Vastuu kotitalouksilla ja alan yrityksillä
EU-tilastojen mukaan yli puolet ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.
Myös hotelli- ja ravintola-alalla on suuri vastuu ruokahuoltonsa parantamisesta, toteaa Kestävä Pohjola -valiokunnan tanskalaisjäsen Mette Hjermind Dencker.
– Näillä aloilla menee paljon rahaa roskiin. Pohjoismailla on siis vielä tekemistä ruokahävikin selättämisessä, Mette Hjermind Dencker summaa.