Karlstadin julkilausuma – pohjoismainen yhteistyö elintarvikehuoltoon ja metsätalouteen liittyvän varautumisen ja häiriönsietokyvyn edistämiseksi

Julkilausuman perusta:

• Haga-yhteistyö ja kaksi Haga-julistusta, 2009 ja 2013
• Pohjoismainen solidaarisuusjulistus, 2011 
• Pääministerien julkilausuma huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön syventämisestä, 2021
• Pohjoismaisten yhteistyöministerien julkilausuma yhteistyöstä kriisiaikoina, 2022

Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerit (MR-FJLS) pyrkivät yhdessä lisäämään sektoriemme ja toimitusketjujemme varautumista, häiriönsietokykyä ja muutosjoustavuutta.

Sektorimme ovat ratkaisevan tärkeitä Pohjoismaiden huoltovarmuuden kannalta. Sektorit tuottavat ja jakelevat elintarvikkeita, ja niillä on myös mahdollisuuksia lisätä energiaraaka-aineiden tuotantoa kriisitilanteessa. Myös juomavesi on tärkeä osa elintarvikehuoltoa.

Viime vuosien kokemukset sään ääri-ilmiöistä, koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta osoittavat sen, miten tärkeää Pohjoismaissa on vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä, joka liittyy kriisien ehkäisemiseen ja hallintaan muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Pohjolan integraation ja häiriönsietokyvyn varmistaminen edellyttää, että pyrimme yhteisvoimin vähentämään haavoittuvuutta ja vahvistamaan muutosjoustavuutta (resilienssiä) sekä yhteistä varautumista uusiin ja meneillään oleviin haasteisiin. 

Kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys tarjoaa nyt tilaisuuden vahvistaa Pohjolan muutosjoustavuutta. Pohjoismailla on mielestämme hyvät edellytykset harjoitella yhdessä kriisiskenaarioita, jotka edellyttävät välitöntä kriisinhallintaa. Aiomme tukea omilla sektoreillamme toteutettavia toimia, jotka voivat täydentää EU:n ja Naton puitteissa tehtävää työtä siviilivalmiuden ja elintarvikehuollon vahvistamiseksi.  Meille on elintarvikehuollosta vastaavina ministereinä keskeistä, että toimitusketjujamme voidaan suojella turvallisuuteen liittyviltä hybridiriskeiltä ja että voimme taata isäntämaatuen, joka täyttää tarkoituksenmukaisesti Pohjolan ja Naton odotukset.

Kaiken huoltovarmuuden edellytyksenä on kaupankäynnin ylläpitäminen kriisitilanteissa, mutta nämä asiat eivät pääosin kuulu FJLS-yhteistyöhön. Tämän vuoksi tulee perustaa epävirallisia foorumeita, joissa FJLS-sektorien vastuutoimijat voivat vaihtaa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä huoltovarmuuden alalla yli maarajojen.

Vahvuutemme piilee yhteistyössä. Yhteistyön ytimessä ovat vuoropuhelu ja kokemustenvaihto, jotka toteutuvat pohjoismaisissa yhteistyörakenteissa. Tulevien sukupolvien elintarvikehuollon varmistaminen vaatii pohjoismaiselta yhteistyöltä entistä enemmän. Pohjoismaisessa yhteistyössä ja Pohjoismaiden kansallisessa maatalous- ja kalastuspolitiikassa on tarpeen kehittää kriisitilanteiden varalta nykyistä selkeämpää monialaista yhteistyötä, jotta jo tunnistetut keskinäisriippuvuudet FJLS:n eri sektorien välillä tulisivat huomioiduksi. Yhteistyötä on tehtävä myös yksityisten toimijoiden kanssa jo yhteistyöprosessin alkuvaiheessa. Työssämme on huomioitava se, että Pohjoismaiden ministerineuvoston eri jäsenmaiden olosuhteet ja lähtökohdat voivat vaihdella.

Haluamme vahvistaa ja syventää yhteistä tietopohjaamme, jotta voisimme vahvistaa Pohjolan häiriönsietokykyä ja lisätä sektoriemme ja toimitusketjujemme muutosjoustavuutta. Me, maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerit (MR-FJLS), aiomme

• lisätä yhteistyötä vahvistaaksemme yhteistä tietopohjaa ja ymmärrystä elintarvikehuollon ylläpidosta Pohjoismaissa. Teemme yhteistyötä varmistaaksemme tehokkaat ja vahvat logistiikkaketjut, jotka takaavat kriittisten tuotantopanosten saatavuuden. Tämä tapahtuu kartoittamalla Pohjoismaiden sisäiset rauhanajan kauppavirrat ja määrittelemällä elintarvikehuollon kannalta erityisen tärkeät tuotteet. 
• tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden erilaisten lähtökohtien pohjalta ja pyrkiä luomaan yhteisen yleiskuvan elintarvikeketjun kriittisten hyödykkeiden tuottamisesta, kuljettamisesta ja varastoinnista Pohjoismaissa, jotta elintarvikkeiden, rehun ja juomaveden tarjontaa voitaisiin lisätä kriisitilanteessa. Tässä yhteydessä vaihdamme kokemuksia siitä, miten tarjontaketjuja voidaan monipuolistaa haavoittuvuuksien torjumiseksi.
• kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä FJLS-sektorien varautumiskyvyn lisäämiseksi.
• luoda tehokasta ja järjestelmällistä tiedonvaihtoa, joka vahvistaa kykyä varhaiseen toimintaan kriisien seurausten vähentämiseksi. Haluamme myös lisätä lainsäädäntöön, organisaatioon ja menetelmiin keskittyvää pohjoismaista tiedonvaihtoa luodaksemme edellytyksiä yhteiselle toiminnalle tilanteissa, jotka kattavat koko uhkakirjon.
• vahvistaa meneillään olevaa maa- ja metsätalouden kriisivalmiusyhteistyötä, jotta olisimme paremmin varautuneita sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin. Tämä tapahtuu erityisesti siten, että varmistamme geenivarojen säilymisen ja edistämme alan tutkimusta ja kasvinjalostusta.
• laatia myös kalastusta ja vesiviljelyä koskevia analyysimalleja, joiden avulla voidaan tehdä haavoittuvuusanalyysejä ja Pohjoismaiden välisiä vertailuja. 
• muistuttaa, että pohjoismainen ammattikalastus on tärkeä osa elintarvikehuoltoa, että maat harjoittavat sitä samoilla merialueilla ja että Pohjoismaat ovat riippuvaisia kestävän ammattikalastuksen jatkumisesta. Kalakantojen ja maiden kalastuslaivastojen vakauden varmistamiseksi tarvitaan nykyistä vahvempaa yhteistyötä, joka liittyy kalakantojen hoitoon ja aluevesille pääsyyn.
• jatkaa yhteistyötä, jossa edistetään Pohjoismaiden tärkeää laboratoriokapasiteettia, joka on vahvan elintarviketurvallisuuden ja hyvän kansanterveyden edellytys.
• kehittää edelleen Yhteinen terveys -näkökulmaan ja eläinlääketieteeseen liittyvää yhteistyötä ja vahvistaa siten kykyämme ehkäistä ja rajoittaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien, zoonoosien puhkeamisen ja muiden vakavien eläintautien vaikutuksia.
• pyrkiä edistämään asianmukaisen koulutuksen ja ammattitaidon omaavan työvoiman riittävää tarjontaa sekä edistää terveellistä työympäristöä ja hyviä työoloja. Innovaatioalaan ja uusien viljelykasvien kehittämiseen liittyvä osaaminen on jatkossakin tärkeä osa elintarvikehuollon häiriönsietokyvyn vahvistamista.
• vaalia kriittiseen biologiseen infrastruktuuriin liittyvää pohjoismaista yhteistyötä, jota NordGen tekee geenivarojen kestävän säilyttämisen ja käytön alalla, ja pyrkiä siten varmistamaan elintarvikkeiden ja muiden kriittisten tuotteiden saatavuus kriisitilanteissa ja tuotanto-olosuhteiden muuttuessa merkittävästi.
• suojella viljely- ja peltoalaa ja varmistaa elintarvikkeiden sekä vesiviljely- ja karjanrehun saatavuus riittävän pohjoismaisen elintarvike- ja energiantuotannon varmistamiseksi.
• edistää kestäviä ja terveellisiä ruokajärjestelmiä ja kehittää kestävän kehityksen tavoitteiden ja varautumistavoitteiden välisiä lukuisia synergioita. Työ kytkeytyy erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä geneettisen monimuotoisuuden edistämiseen sektoreillamme.
• yhteensovittaa tulevia uusia panostuksia aiempaan yhteistyöhön, kuten Hanaholmen-aloitteeseen, ja hyödyntää pohjoismaisen yhteistyön ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön hyviä verkostoja ja yhteistyörakenteita. Monet haasteet ovat sektorienvälisiä ja edellyttävät hyvää yhteistyötä muiden alojen pohjoismaisten kollegojen kanssa.

Haluamme tällä julkilausumalla ilmaista tavoitteemme maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikesektoreilla tehtävälle pohjoismaiselle varautumisyhteistyölle, jossa otetaan huomioon Pohjoismaiden kansalliset poliittiset puitteet. Tavoitteet heijastuvat myös tänään hyväksymäämme MR-FJLS:n yhteistyöohjelmaan vuosiksi 2025–2030 ja yhteisen työsuunnitelman 2025–2027 valmisteluun. 

Peter Kullgren

Bjarkey Olsen Gunnarsdóttir

Cecilie Myrseth

Dennis Holm

Jacob Jensen

Magnus Heunicke

Jan Christian Vestre

Jesper Josefsson

Kalistat Lund

Kim Kielsen

Geir Pollestad

Høgni Hoydal

Sari Essayah

Karen Ellemann