Pohjoismaisessa raportissa analysoidaan energiatukipakettien vaikutuksia

24.06.24 | Uutinen
Valokuvaaja
Pixabay
Pohjoismaiden hallitukset toteuttivat vuosina 2021–2023 yhteensä 43 toimenpidettä, joilla kompensoitiin ja torjuttiin energian hinnannousua. Nyt on julkaistu raportti, jossa arvioidaan toimien vaikutusta tulonjakoon, ilmastoon ja ympäristöön.

Energian ja polttoaineiden hinnat nousivat räjähdysmäisesti koronapandemian myötä ja Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Pohjoismaat toteuttivat siksi monenlaisia toimenpiteitä, joilla kotitalouksia ja yrityksiä autettiin selviytymään sähkön, lämmityksen ja polttoaineiden kallistumisesta. 

Uudessa raportissa arvioidaan joitakin näistä kompensaatiotoimista ja arvioidaan niiden vaikutuksia tulonjakoon, ilmastoon ja ympäristöön. Raportissa todetaan, että monet toteutetuista toimenpiteistä ovat vähentäneet energiatehokkuutta tai niillä on ollut epätoivottuja ilmastovaikutuksia. Tukipaketit eivät myöskään ole kohdistuneet pienituloisiin kotitalouksiin kuin rajallisesti.

Hukattuja tilaisuuksia

Raportin mukaan Pohjoismaiden hallitukset ovat monissa tapauksissa hukanneet tilaisuuden luoda kompensaatiotoimien avulla pitkäaikaisia ilmastohyötyjä. 

Vain yksi Tanskassa ja yksi Norjassa toteutettu toimenpide tuki suoraan investointeja vihreään teknologiaan. Raportissa esitetään myös, että erilaiset sähkölaskuihin myönnetyt tuet ovat saattaneet luoda odotuksia tulevista tuista. Ne taas voivat vähentää kannustimia energian säästämiseen ja jarruttaa nykyisten järjestelmien korvaamista ekologisemmilla vaihtoehdoilla.

Raportissa havainnollistetaan selvästi ristiriitaa, joka vallitsi kompensaatiotoimien tavoitteiden ja toimien vähäisen valmisteluajan välillä.

Magnus Cederlöf, pohjoismaisen ympäristö- ja taloustyöryhmän (NME) puheenjohtaja

– Raportissa havainnollistetaan selvästi ristiriitaa, joka vallitsi kompensaatiotoimien tavoitteiden ja toimien vähäisen valmisteluajan välillä, sanoo raportin tilaajana toimineen pohjoismaisen ympäristö- ja taloustyöryhmän (NME) puheenjohtaja Magnus Cederlöf.

Cederlöfin mukaan on myös tärkeää muistaa, että eri maiden kriisitoimien täysi vaikutus ei vielä näy. Tietojen karttuessa kuva voi siis selkeytyä tai muuttua.

– Uskomme kuitenkin, että raportti voi auttaa luomaan tehokkaampia kompensaatiopaketteja tulevaisuudessa, kun kriittisissä tai poikkeusolosuhteissa pitää tehdä nopeita päätöksiä, Cederlöf sanoo.

Faktaa:

  • Pohjoismaiden hallitukset toteuttivat vuosina 2021–2023 yhteensä 43 kompensaatiotoimenpidettä. Islanti ei toteuttanut mitään toimenpiteitä. 
  • Raportissa käsitellään myös vaihtoehtoisia ja todennäköisesti tarkoituksenmukaisempia toimenpiteitä.

Raportin on tilannut Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvoston alainen pohjoismainen ympäristö- ja taloustyöryhmä (NME). Raportin on laatinut Anthesis AB:n johtama konsortio yhteistyössä Menon Economicsin ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. 

Raportin tulokset on esitelty pohjoismaiselle energiapolitiikan virkamieskomitealle, pohjoismaiselle talous- ja rahapolitiikan virkamieskomitealle sekä ECEEEn (European Council for an Energy Efficient Economy) vuoden 2024 Summer Study -konferenssissa.