Pohjoismaisten saarten tulee panostaa yrittäjyyteen
Vuoden kestävä pilottiprojekti Nordic Entrepreneurship Islands käynnistyi marraskuussa 2015. Sen tavoitteena oli tutkia ja kartoittaa yrittäjyyskasvatusta seitsemän pohjoismaisen saaren kouluissa ja toisen asteen opintojen jälkeisessä koulutuksessa.
Pitemmän aikavälin tavoitteena on elävät saariyhteiskunnat, joissa on orastavaa elinkeinoelämää – myös siellä, missä kehitys on juuri päinvastaista.
Kannustava stipendi
Ensiksi investoidaan koulujen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Seuraavaksi myönnetään kannustava stipendi kekseliäille nuorille, jotka päättävät testata ideaansa kotipaikkakunnallaan sen sijaan että muuttaisivat muualle.
Projektiin osallistuivat Tanskan Bornholm, Norjan Andøya, Ruotsin Gotlanti, Suomen Parainen sekä Islanti, Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa.
Kuluneena vuonna projekti on myöntänyt seitsemän stipendiä nuorille ideanikkareille, yhdelle aloitteelle kultakin saarelta. Esimerkiksi islantilaiselle aloitteelle Rentmate, jonka tarkoituksena on helpottaa opiskelijoiden asunnonetsintää Reykjavikissa, myönnettiin 25 000 Tanskan kruunua idean edelleen kehittämiseen.
Vapaaehtoistyön pistepankki
Andøyan saarella stipendin sai oppilasryhmä, joka pyrkii aloitteellaan Get’em points luomaan pistepankin vapaaehtoistyöntekijöille. Pisteitä voisi käyttää kulttuurifestivaaleille osallistumiseen.
Pohjoismaisen saariprojektin tulokset osoittavat, että tutkituilla saarilla näkyy selkeä yhteys siinä, onko olemassa yrittäjyyskasvatusta koskevaa yleistä strategiaa ja kuinka moni oppilas todella saa yrittäjyyskasvatusta.
Yrittäjyyskasvatuksen laajuus saarilla näkyy myös siinä, kuinka moni nuori on hakenut stipendiä, toteaa saariprojektia koordinoinut Tanskan yrittäjyysrahaston johtaja Christian Vintergaard.
- On selkeä ero siinä, onko olemassa strategia vai eikö. Kaikilla tutkituilla saarilla ei ole omia strategioita, mutta ne voivat kuulua maahan, jossa on kansallinen strategia. Bornholmilla yrittäjyys sisältyy monen koulun opetukseen, koska Tanskassa on yleinen strategia. Islanti on myös hyvä esimerkki. Siellä on monia nuoria yrittäjiä, mutta sieltä puuttuu vielä strategia, Christian Vintergaard huomauttaa.
Työelämätaitoja
Kuusi Andøyan saaren toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaa pyrkii toteuttamaan yritysideaa Get’em points. Idean ydin on siinä, että myös ne nuoret, joilla ei ole varaa, voisivat osallistua kulttuuritapahtumiin, kuten festivaaleille.
- Ryhdymme innolla vetämään nuorisoyritystä tänä vuonna. Ensin kartoitamme, millaista kiinnostusta pienellä Andøyan saarellamme on, mutta toivomme, että tätä palvelua voidaan käyttää kaikkialla Norjassa, kertoo Sandra Ström, nuorisoyrityksen talousvastaava.
Hän on kolmannen vuoden opiskelija Andøyn toisen asteen oppilaitoksessa, ja hänellä on yrittäjyyskasvatus toisen ja kolmannen vuosikurssin valinnaisaineena.
- Se on tärkeä aihe, se on kiinnostavaa, haastavaa ja siitä saa tärkeitä tietoja, joita voi hyödyntää työelämässä, Sandra Ström huomauttaa.
Projektin päätöskonferenssi järjestetään 16. marraskuuta Kööpenhaminassa, ja loppuraporttiin tulee yrittäjyyskasvatusta koskeva koottu talousennuste kunkin saaren osalta.
- Arvioimme, kuinka suuria investointeja yrittäjyyskasvatukseen ja stipendeihin tarvitaan, jotta nuorten yrittäjien potentiaalia voitaisiin hyödyntää, Christian Vintergaard sanoo.
