Tässä ovat Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon ehdokkaat 2024

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto keskittyy tänä vuonna kestävään rakentamiseen – erityisesti rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen ja regeneratiiviseen eli uudistavaan rakentamiseen. Tänä vuonna on voinut ehdottaa rakennuksia ja infrastruktuurikohteita sekä henkilöitä tai organisaatioita. 

Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan, ja uudet asuin- ja muut rakennukset vaativat yhä enemmän maa-alaa ja luonnonvaroja. Rakennetun ympäristön osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on jo nyt 40 prosenttia. Kehitys on kestämätöntä. Meidän on muutettava tapaa, jolla rakennamme, asumme ja elämme, jotta voisimme sopeutua ilmastonmuutokseen, pysäyttää luontokadon ja tarjota samalla tuleville sukupolville selviytymisen perusedellytykset: puhdasta vettä, elintarvikkeita ja energiaa. 

Kaavoituksessa, arkkitehtuurissa ja rakentamisessa on omaksuttu viime vuosikymmeninä kestävyysajattelu, jonka avulla pyritään laajaa menetelmäkirjoa hyödyntäen ehkäisemään luonnonvarojen liikakäyttöä ja ympäristön tuhoutumista. Uudisrakentamisessa tähdätään kuitenkin vain harvoin korkeammalle kuin siihen, että rakennuksista tulisi vähemmän huonoja. Tavoite on riittämätön, koska planetaariset rajat ylittyvät monilla osa-alueilla. 

Emme voi nojata pelkkään ekologiseen uudisrakentamiseen, jos haluamme saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja edistää samalla sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ympäristön tilan säilyttäminen ei riitä, vaan meidän on myös vähennettävä päästöjä, uudelleenkäytettävä materiaaleja ja hyödynnettävä uusiutuvia luonnonvaroja. Ajattelutapamme on muututtava perustavasti siten, että myös sääntelykehys ja liiketoimintamallit tukisivat muutosta. Rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja uudistavaa rakentamista on edistettävä. 

Käyttötarkoituksen muutoksissa muokataan olemassa olevia rakennuksia vastaamaan uusia tarpeita sen sijaan, että rakennukset purettaisiin. 

Uudistavassa rakentamisessa taas pyritään vähentämään rakennusten kielteisiä ekosysteemivaikutuksia ja saavuttamaan nettopositiiviset vaikutukset luonnonympäristöön. Tämä tapahtuu suunnittelemalla rakenteita, jotka eivät ainoastaan käytä rajallisia resursseja vaan ovat myös käytettävissä uudelleen. Kiertotalouden arvoketjut huomioidaan jo alusta lähtien. Rakennukset mielletään osaksi suurempaa järjestelmää, jossa tuotetaan puhtaan veden, energian ja elintarvikkeiden kaltaisia resursseja.