Alueelliset tuloerot kasvussa Pohjoismaissa – State of the Nordic Region -raportti 2024

Pohjoismaiden väestörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Pitkän aikavälin haasteina ovat ennätyksellisen alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen; kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Pohjoismaiden hedelmällisyysluvut ovat laskeneet alle väestön uusiutumistason, ja Pohjolan väestö vähenee jyrkästi erityisesti maaseutualueilla. Varsinkin Suomi erottuu joukosta pienen hedelmällisyysluvun ja lisääntyneen lapsettomuuden vuoksi.

Laskevaa suuntausta tasapainottaa positiivinen nettomaahanmuutto, joka on nyt tärkein väestönkasvun lähde. Pohjoismaiden kansainvälinen nettomaahanmuutto lisääntyi voimakkaasti vuonna 2022, jolloin uusien asukkaiden määrä lähes kolminkertaistui vuodesta 2020 ja oli 212 400. Maahanmuutto tekee Pohjoismaista aiempaa monimuotoisemman. 

Esimerkiksi Ruotsissa väestönkasvu on tasaista, mikä johtuu pääasiassa kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Ulkomaalaissyntyisen väestön määrä kasvaa kunnissa ja alueilla eri puolilla maata, mutta kasvu painottuu kaupunkeihin ja taajamiin.

Pohjoismaiden työmarkkinat ovat osoittaneet huomattavaa muutosjoustavuutta ja toipuneet nopeasti pandemian aiheuttamasta alkusokista. Työllisyysaste on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle monilla aloilla. Haasteena on kuitenkin yhä työvoimapula keskeisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, tekniikassa ja vihreillä teollisuudenaloilla. State of the Nordic Region -raportissa selvitetään, miten kohdennetuilla koulutus- ja kotouttamistoimilla voitaisiin paikata osaamisvajeita ja kehittää valmiuksia tulevaisuutta varten. Esimerkiksi Norjan vihreillä teollisuudenaloilla on kova työvoimakysyntä, mikä korostaa työvoiman kestävän kehittämisen merkitystä.

Pohjoismaiden talousindikaattorit ovat pysyneet vahvoina, vaikka maailmantaloutta ovat leimanneet monet peräkkäiset kriisit. Alueen keskimääräinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on 80 408 dollaria, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo eli 57 098 dollaria. Norja erottuu myös Pohjoismaiden joukosta muita korkeammilla luvuilla. Pohjoismaiden taloudet kasvoivat vuosina 2021–2022 kaksi kertaa nopeammin kuin EU:n talous, mikä kertoo muutosjoustavuudesta ja sopeutumiskyvystä. 

Alueiden sisäisten ja välisten tuloerojen kasvu uhkaa kuitenkin sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä paikallisesti että koko Pohjolassa. Uusien lukujen mukaan suurimmat tuloerot olivat Ruotsissa ja Grönlannissa. 

Vihreä siirtymä voi kuitenkin olla myös kasvun lähde ja poikia uudenlaista toimintaa, joka kuroo umpeen kaupunkien ja maaseudun välistä kuilua. Vihreän talouden odotetaan lisäävän merkittävästi työllisyyttä erityisesti luonnonvaroiltaan rikkailla maaseutualueilla. Vihreiden työpaikkojen osuudeksi Pohjoismaiden kokonaistyöllisyydestä on luokiteltu 25,2 % (2021), mikä on selvästi enemmän kuin OECD:n 1,6 %:n keskiarvo. 

Pohjoismaat ovat myös ylittäneet EU:n yleisen ilmastotavoitteen ja jatkavat siirtymistä kohti hiilineutraaliutta vuosina 2035–2045. State of the Nordic Region -raportin mukaan Pohjoismaat ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti edelläkävijyyttä työssä, jossa pyritään erottamaan talouskasvu ja ympäristövaikutukset toisistaan. Vihreän siirtymän tahdissa pysyminen edellyttää kuitenkin tasaista ja vakaata fossiilittoman energian tarjontaa sekä tarvittavan osaamisen ja työvoiman saatavuutta.

Raportin toimittaja, Nordregion vanhempi analyytikko ja kartografi Gustaf Norlén toteaa näin: ”Vihreä siirtymä on yksi työmarkkinoihin vaikuttavista megatrendeistä. Jo nyt on nähtävissä, että työmahdollisuudet ja osaamistarpeet muuttuvat ja että työvoimasta on pulaa. Meidän on otettava huomioon maantieteellinen näkökulma ja tarkasteltava siirtymän alueellisia vaikutuksia.”

Eri tekijöiden ja voimien vaikutukset aluekehitykseen ovat monimutkaisia, ja niiden tulkinta voi olla haastavaa. Raportti sisältää alueellisen potentiaalin indeksin, jonka avulla eri alueita voidaan vertailla keskenään. Hiljattain päivitetyn indeksin mukaan alueista suoriutuu parhaiten Oslo, jonka jälkeen tulevat Tukholman lääni sekä Tanskan ja Islannin pääkaupunkiseudut.

State of the Nordic Region on Nordregion joka toinen vuosi laatima ja julkaisema raportti. Se kertoo alueiden ja kuntien tilasta Pohjoismaissa ja kattaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaaret ja Grönlannin. Viimeisin raportti on järjestyksessä 20., ja siihen on päivitetty uusimmat suuntaukset ja kehityskulut. Julkaisu on ainutlaatuinen tilastokokoelma eri Pohjoismaista ja kattaa muun muassa väestönkehityksen, työmarkkinat ja talouden. Raportin alueellisen potentiaalin indeksi osoittaa, miten dynaamisia Pohjoismaiden eri alueet ovat perinteisten ja vertailukelpoisten tilastoparametrien perusteella.