Feminismi, miehisyydet ja pohjoismainen tasa-arvo
Tasa-arvo ja feminismi koetaan panelistien mukaan 40 vuotta kestäneestä pohjoismaisesta tasa-arvotyöstä huolimatta yhä kiistanalaisena ja joskus jopa provosoivana aiheena. Sen vuoksi paneeli pitää tärkeänä tasa-arvon valtavirtaistamisen sisällyttämistä osaksi varhaiskasvatusta, koulua ja opetusta.
Vigdís Finnbogadóttir ilmaisi erityisen huolensa niistä miehistä, jotka jo nuorina jäävät koulutuksen ulkopuolelle.
– Totta kai olen feministi mutta myös miesten puolella – haluan tasa-arvoa kaikille. Miehet ovat alkaneet vähän pelätä naisia, kun he ovat huomanneet kuinka vahvoja nämä ovat. On aika luonnollista jättää vähemmälle huomiolle asia, jota pelkää, Finnbogadóttir totesi.
– Toisaalta on ilahduttavaa, että yhä useampi nuori islantilainen mies pitää erittäin tärkeänä huolehtia hyvin lapsistaan. Asenteet miehisyyskäsitettä kohtaan ovat tässä suhteessa selvästi muuttuneet, Eygló Harðardóttir huomautti.
Miesten kesken tasa-arvosta
Asenteiden muuttaminen vie aikaa, joskus liiankin kauan yhteiskunnan parasta ajatellen. Margot Wallström toi keskustelussa esille positiivisen erityiskohtelun.
–- Joskus valtasuhteen korjaamiseksi on sovellettava positiivista erityiskohtelua, muutoin paremman naisedustuksen saaminen saattaisi kestää vuosikymmeniä tai jopa kauemmin. Mielestäni on hyödynnettävä käytettävissä olevia keinoja, Wallström totesi.
Pitkä ja intensiivinen valmistelu selittää Vigdís Finnbogadóttirin mielestä sen, että Pohjoismaissa on ollut naispuolisia presidenttejä ja ministereitä ennen monia muita maita. Vetoavun tarjoamiseksi muille maille hänellä on seuraava ehdotus:
– Eri puolilla maailmaa johtotehtävissä toimivien miesten pitäisi tavata säännöllisesti ja keskustella pelkästään tasa-arvoasioista. Asenteet muuttuisivat nopeammin, jos maailman johtomiehiä saataisiin kokoontumaan tällaiseen mieskonferenssiin, toteaa Finnbogadóttir.