Venäjän metsäpalot heikentävät Pohjolan ilmanlaatua

Tutkijat kehottavat Pohjoismaiden poliitikkoja auttamaan Venäjää rajoittamaan laajoja paloja. Tutkijat Per Erik Karlsson, Lars Robert Hole, Hans Tömmervik ja Elena Kobets ovat sitä mieltä, että on tärkeintä saada maanviljelijät lopettamaan korjuujätteen polttaminen ja kehittää metsäpalojen torjuntaa.

Tutkimusraportissaan ”Air pollution in the Nordic countries, From biomass burning in Eastern Europe” he ovat analysoineet Venäjällä vuoden 2006 keväällä 20 000 neliökilometrin alueella riehuneen metsäpalon seurauksia.

– Kyseisen palon jälkeen löydettiin Jämtlannin metsistä Pohjois-Ruotsista poikkeuksellisen suuri typpilaskeuma ja niin Tukholmasta kuin Etelä-Suomestakin korkeita pitoisuuksia terveydelle haitallisia hiukkasia. Aikaisempien tieteellisten raporttien ja omien mittaustemme pohjalta olemme selvittäneet, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa, kertoo Göteborgin yliopiston professori Per Erik Karlsson.

Erityisten sääolosuhteiden vuoksi – Venäjän yllä oleva voimakas korkeapaine – hyvin saastunutta ilmaa kulkeutui luoteeseen, Skotlannista Suomeen ja aina Islantiin ja Huippuvuorille asti.

Keski- ja Pohjois-Skandinavian ja Suomen ilmassa mitattiin korkeita noki-, maaotsoni- ja typpipitoisuuksia.

Etäanalyysimenetelmin tehdyt mittaukset ovat osoittaneet laajamittaisten metsäpalojen jatkuvan Venäjällä. 

– Vuonna 2006 palanut alue ei ollut poikkeuksellisen suuri viime vuosien metsäpaloihin verrattuna. Sen sijaan viime aikojen palot eivät ole osuneet yhteen samanlaisten erityisten sääolosuhteiden kanssa, sanoo Per Erik Karlsson.

Vaikuttaakseen vakavasti Pohjoismaiden ilmanlaatuun palojen on tapahduttava samanaikaisesti kun Venäjän yllä on korkeapaine.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on usean vuoden ajan tukenut alan pohjoismaisten ja venäläisten asiantuntijoiden yhteistyöhanketta, koska ilman saastuminen on Itämeren alueella suuri rasite.