Pohjoismaiden neuvosto keskusteli demokratiasta valkovenäläisten poliitikkojen kanssa
Tukholman-tapaaminen oli jatkoa monivuotiselle perinteelle, jossa Pohjoismaiden neuvosto on tavannut Valko-Venäjän poliittisia edustajia. Paikalla oli edustajia maan oppositiosta ja parlamentista sekä kansalaisjärjestöistä.
– Pohjoismaiden neuvosto pitää Valko-Venäjän osapuolitapaamisia hyvin arvokkaina, ja tarjoamme mielellämme niille puitteet. Tavoitteenamme on edistää Valko-Venäjän demokratiakehitystä ja auttaa ylläpitämään osapuolten välistä vuoropuhelua, sanoo kokousta emännöinyt Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jessica Polfjärd.
Polfjärd korostaa, että Valko-Venäjän tilanne on yhä vakava.
– Olemme syvästi huolissamme yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen, sananvapauteen sekä mediaan kohdistuvista uhista. Lisäksi meitä huolestuttaa seksuaalisten vähemmistöjen kohtelu. Joidenkin raporttien mukaan Valko-Venäjä on homoseksuaaleille yksi Euroopan pahimmista maista.
Valko-Venäjä ja Pohjola voivat lähentyä
Jessica Polfjärd tähdentää, että Valko-Venäjä on maantieteellisesti – ja osittain myös kulttuurisesti – lähellä Pohjolaa ja Baltiaa. Hänen mukaansa etäisyyttä on mahdollista lyhentää entisestään, jos maa kehittyy nykyistä demokraattisemmaksi.
Kokoukseen osallistui edustajia myös Baltian maiden parlamentteja edustavasta Baltian yleiskokouksesta sekä Itämeren parlamentaarikkokonferenssista (BSPC) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Vilnan-toimistosta.
Pohjoismaiden neuvostosta osallistuivat Jessica Polfjärd (konservatiivinen ryhmä), varapresidentti Gunilla Carlsson (sosiaalidemokraattinen ryhmä), Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä-raportoija Erkki Tuomioja (sosiaalidemokraattinen ryhmä), Pyry Niemi (sosiaalidemokraattinen ryhmä), Hans Wallmark (konservatiivinen ryhmä) ja Jorodd Asphjell (sosiaalidemokraattinen ryhmä ja BSPC:n puheenjohtaja).