Kulutusperäiset päästöt kuriin uuden raportin toimenpiteillä

Raportissa Policy Options for Reducing Consumption-Based Emissions luetellaan noin 100 mahdollista poliittista toimenpidettä, joilla voitaisiin vähentää kulutusperäisiä päästöjä. Pohjoismaiset tutkijat ja asiantuntijat analysoivat niistä 21 toimenpidettä, joita he pitivät lupaavimpina. Lopuksi he asettivat 12 toimenpidettä paremmuusjärjestykseen niiden toteutettavuuden ja päästövähennyspotentiaalin mukaan.

Rankinglistan kärjessä ovat sääntelyvaatimukset ja -standardit eli säännöt ja määräykset, joilla asetetaan rajoja päästöille. Seuraavina tulevat julkiset hankinnat sekä työmatka-autoilun kannustimia vähentävät toimet.

Raportin asiantuntijat korostavat, että on helpompaa kiristää nykyisiä ohjauskeinoja kuin ehdottaa uusia. Tuloksia voidaan saavuttaa tehokkaasti esimerkiksi alentamalla päästörajoja tai korottamalla veroja.

Tutkijoiden mukaan ohjauskeinojen tulisi kuitenkin olla väestön mielestä oikeudenmukaisia. Jos vaikutukset ovat suhteettoman suuret joillekin väestöryhmille, niitä pitää kompensoida.

Tutkijat korostavat, että tarjolla ei ole yhtä ainoaa ihmeratkaisua, vaan päättäjien tulisi hyödyntää useiden toimenpiteiden yhdistelmää. Kyse voi olla keppien ja porkkanoiden yhdistämisestä tai siitä, että ihmisten elämää vaikeuttaviin tai lisäkuluja tuoviin ohjauskeinoihin liitetään tiedotusta, jolla niiden tarkoitusta perustellaan.

Raportin tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että toimenpiteitä tarvitaan.

– Ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet Pohjoismaissa ajan myötä, mutta väheneminen on liian hidasta. Tiedämme, että päästöt on saatava tulevina vuosikymmeninä lähelle nollaa, mutta nykysuuntauksen mukaan tässä ei onnistuta. Toivottavasti tämä raportti kiihdyttää päästöjen vähentämistä, sanoo raportin teossa mukana ollut tutkija, Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun taloustieteen tohtori Markus Larsson.

Larsson esitteli raportin tiistaina Tukholmassa järjestetyssä Sustainable Living Summit -konferenssissa. Konferenssi päätti Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman ja pohjoismaisen Nordregio-tutkimuslaitoksen koordinoiman Kestävä elämäntapa Pohjoismaissa -ohjelman.

Markus Larsson luovutti konferenssissa raportin kopion Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtarille.

– Kestävän elämäntapa -ohjelma on kannanotto ja osoitus kollektiivisen toiminnan voimasta. Ohjelma muistuttaa meitä siitä, että kestävä kehitys ei ole pelkkä tavoite vaan jatkuva matka, joka edellyttää yhteiskunnan kaikkien sektorien osallistumista, Pourmokhtari sanoi.

Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja johtaa siten työtä, jolla Pohjolasta pyritään tekemään vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Konferenssissa julkistettiin myös Sustainable Living Hub, johon on koottu kaikki Kestävä elämäntapa -ohjelmaan liittyvät materiaalit. Se sisältää tutkimustuloksia, käytännön ohjeistuksia, opetusmateriaalia, webinaareja ja politiikkasuosituksia.