Pohjoismaat ilmastoneuvottelujen sillanrakentajina
Jos kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät nykytahtia, ilmasto lämmennee nelisen astetta tällä vuosisadalla. Tästä syntyy suuria ilmastouhkia, jotka horjuttavat ainutlaatuisia ja uhanalaisia ekosysteemejä, johtavat useiden lajien sukupuuttoon ja vaarantavat ruokaturvan.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja Christina Gestrin (r) on ollut huolissaan kansainvälisten ilmastoneuvottelujen edistymisestä Limassa joulukuussa pidetyn COP20-kokouksen jälkeen.
– Nykyinen poliitikkosukupolvi on viimeinen, joka pystyy ratkaisemaan ilmastokriisin ennen kuin sen hillitsemisestä tulee liian vaikeaa tai suorastaan mahdotonta ja maapallon elinolot ja turvallisuus heikkenevät merkittävästi, Christina Gestrin totesi neuvoston tammikuun kokousten yhteydessä Ahvenanmaalla.
Sovittelijana suhteessa Afrikkaan
Pohjoismaiden neuvoston Ahvenanmaan-kokouksissa käytiin tällä viikolla ilmastokeskustelu, jossa pohdittiin teollisuus- ja kehitysmaiden välistä kuilua ilmastoneuvotteluissa. Gestrinin mielestä Pohjoismaat voisivat olla keskeisiä sillanrakentajia monien kehitysmaiden suuntaan.
– Pohjoismaat ovat kehitysyhteistyössä tärkeitä toimijoita, ja ne ovat luoneet hyvät suhteet moneen Afrikan maahan. Näitä vahvuuksia on hyödynnettävä kehitys- ja teollisuusmaiden välisen luottamuksen vahvistamiseksi ilmastoneuvotteluissa. Juuri luottamusta tarvitaan, jotta Pariisin COP21-kokouksessa saataisiin aikaan sopimus, toteaa Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan tanskalaisjäsen Steen Gade.
Pohjoismaiden neuvosto on päättänyt kehottaa Pohjoismaiden hallituksia valamaan yhdessä luottamusta kehitys- ja teollisuusmaiden välille. Tämän lisäksi Pohjoismaiden tulisi pyrkiä lisäämään onnistuneen ilmasto- ja energiayhteistyönsä tunnettuutta Pariisin ilmastokokouksessa.
