Pohjoismaista ilmastoneuvottelujen sillanrakentajia
Pohjoismaiden neuvosto katsoo, että Pohjoismailla on tärkeä rooli kansainvälisten ilmastoneuvottelujen vauhdittajana. Kehitysmaita halutaan nyt lähestyä siksi, että juuri ne ovat pahiten alttiina ilmastonmuutokselle.
– Pohjoismaiden tulee hyödyntää yhteistä etulyöntiasemaansa ja edistää vuoropuhelua toimista, joita enintään kahden asteen lämpenemistavoite edellyttää. Lisäksi on syytä keskustella realistisista odotuksista, jotka kohdistuvat ilmastosopimuksen solmimiseen Pariisin COP21-kokouksessa vuonna 2015, sanoo Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan ilmastoesittelijä Steen Gade.
Suurena esteenä ilmastoneuvotteluissa ovat myös teollisuusmaiden ja kehitysmaiden toisistaan poikkeavat odotukset, jotka liittyvät kehitysmaissa toteutettavien ilmastotoimien rahoitukseen. Eripuraa on muun muassa siitä, mistä Green Climate Fund -ilmastorahaston rahoitus kerätään.
– Kaikilla Pohjoismailla on kansainvälisesti suhteellisen vahva asema kehitysyhteistyössä. Yhdessä Pohjoismaiden voimat kuitenkin moninkertaistuisivat, Gade toteaa.
Ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta suosittaa nyt, että Pohjoismaat tekevät Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa aloitteen korkeimman tason ilmastokokouksen järjestämiseksi. Kokoukseen kutsuttaisiin asiasta vastaavia Pohjoismaiden ministereitä ja kehitysmaiden avaintoimijoita.
– Pohjoismaiden ministerineuvostolla on jo nyt vakiintunutta yhteistyötä ilmastoneuvottelujen alalla. Kokoukseen tulisi ensisijaisesti kutsua edustajia vähäisen sosiaalisen ja taloudellisen kasvun maista (LDC-maat), pienistä saarivaltioista (AOSIS-maat) sekä ilmastonmuutokselle alttiista maista. Työstä tulisi lisäksi tiedottaa BASIC-maille (Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina), EU:lle sekä Yhdysvalloille, Steen Gade sanoo.
– Viimeksi mainitut eivät tällä hetkellä ole kiinnostuneita ilmastosopimuksesta. Jos kaikkein köyhimmät maat saadaan mukaan vuoropuheluun, BASIC-maita voidaan pehmentää kahdella rintamalla.
Pohjoismaiden neuvosto on koolla Kööpenhaminassa 21.–22. tammikuuta. Seuraavaksi neuvosto kokoontuu teemaistuntoon, joka järjestetään Islannin Akureyrissa 7.–8. huhtikuuta. Kevätistunto keskittyy muun muassa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.
