Pohjola energiamurroksen kärjessä
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi kutsui tänään Pohjoismaiden energiaministerit Tukholmaan keskustelemaan pohjoismaisen energiayhteistyön mahdollisuuksista. Kokouksen keskiössä oli huoltovarmuus, mutta esityslistalla olivat myös innovointi ja uudet puhtaat polttoaineet. Yhteistyö tarjoaa etuja kansainvälisessä kilpailussa, jossa pohjoismaisuus on vahva yhteinen brändi. Ruotsin energia- ja elinkeinoministeri sekä varapääministeri Ebba Busch toivotti kollegansa tervetulleeksi ja määritti kokouksen suunnan näin:
On tärkeää, että Pohjoismaat jatkavat tiivistä yhteistyötään, joka liittyy sähkömarkkinoihin, energiajärjestelmän huoltovarmuuteen ja vedyn rooliin energiamurroksessa.
Pohjoismaiden visiona ilmastoneutraali maailma
”Pohjoismaiden 2030-visio on visio ilmastoneutraalista maailmasta”, sanoi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann COP28-ilmastokokouksen täysistunnossa. Ilmastoneutraalius edellyttää vihreitä ratkaisuja, ja tässä piilee valtava potentiaali pohjoismaisille yrityksille, jotka kehittävät parhaillaan innovatiivisia fossiilittomia ratkaisuja. Ratkaisut eivät hyödytä vain Pohjoismaita, vaan niistä voi hyötyä koko maailma.
Fossiilitonta sähköntuotantoa edistävä pohjoismainen yhteistyö on hyväksi ilmastolle. Siihen liittyvät innovatiiviset ratkaisut voivat myös parantaa pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä.
Innovatiivisia vetypohjaisia ratkaisuja
Kokouksessa korostettiin, että energiamurroksen keskeinen osatekijä on vety. Innovatiiviset vetypohjaiset ratkaisut ovat tärkeä mahdollistaja hiilineutraaliustavoitteen kannalta haastavilla aloilla, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa sekä lento-, meri- ja muussa liikenteessä. Liikennesektori aiheuttaa lähes neljänneksen Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä ja on kaupunkien ilmansaasteiden suurin aiheuttaja. Uudet pohjoismaiset ratkaisut ovat siten välttämättömiä. Konkreettinen esimerkki tästä on hanke Hydrogen from Green Surplus Energy in Isolated Areas for Sea and Land-based Transport, jota hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen energiantutkimuslaitos. Hankkeessa suunnitellaan elektrolyysilaitos, joka voisi tuottaa vetyä vihreästä ylijäämäsähköstä. Hyötyjänä olisi pohjoismainen tutkimus- ja liiketoimintaympäristö.
Vety ja energia keskiössä myös maailmannäyttelyssä
Pohjoismaissa kehitetään kovaa vauhtia vetyratkaisuja, ja energiaministerit antavat työlle täyden tukensa. Pohjoismaiden ministerineuvosto aikookin keskittyä muun muassa vetyyn ja energiaan ensi vuoden EXPO-maailmannäyttelyssä Japanissa, joka on yksi maailman suurimmista markkinoista. Pohjoismailla on näyttelyssä yhteinen paviljonki, The Nordic Pavilion, ja panostuksen toivotaan poikivan liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittavan vihreää siirtymää.
Energiaministereiltä uusi julkilausuma
Energiaministerit hyväksyivät kokouksessaan uuden julkilausuman, jonka mukaan huoltovarmuus, energiamurros ja innovointi ovat energiayhteistyön tavoitteina tulevassa vuosien 2025–2027 yhteistyöohjelmassa, joka julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Islannissa lokakuun viimeisellä viikolla.
Pohjoismailla on pitkä kokemus rakentavasta energiayhteistyöstä. Vaikka maat ovat erilaisia, niiden yhteisöllisyys ja tavoitteellinen yhteistyö on ainutlaatuista. Me Pohjoismaiden energiaministerit keskustelimme kokouksessamme Tukholmassa 3. lokakuuta 2024 nykyisestä energiatilanteesta sekä tulevista haasteista. Elämme aikaa, jolloin Euroopassa käydään sotaa ja infrastruktuuriimme kohdistuu uhkia. Energiahuollon turvaaminen on tällöin täysin keskeistä, ja pohjoismainen yhteistyö on osoittanut merkityksensä ja vahvuutensa tällä saralla. Meillä on erilaiset edellytykset ja painopistealueet, mutta Pohjoismailla on myös kosolti yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia, ja tuemme yhteisiä tavoitteitamme.
Ilmastonmuutos edellyttää kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta siirtymistä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta on samalla ratkaisevan tärkeää, että säilytämme energian huoltovarmuuden korkealla tasolla ja huolehdimme yhteenkuuluvuudesta ja kuluttajien asemasta siirtymävaiheen aikana.
Vihreä siirtymä edellyttää sähköistämisen jatkamista, joten sähkönkulutus kasvaa merkittävästi. Se vaatii investointeja siirtoverkkoon sekä uuteen uusiutuvaan ja muuhun fossiilivapaaseen sähköntuotantoon. Bioenergian, ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoa voidaan suunnitella etukäteen, mutta tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on vaihtelevampaa, ja näihin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon odotetaan kasvavan. Samalla kasvaa tarve joustoille, jotka perustuvat tuotantoon, kysyntään ja uusien varastointitekniikoiden käyttöön. Vihreä siirtymä ja lisärakentaminen on myös toteutettava siten, että niille saadaan kansalaisten laaja hyväksyntä.
Vety, ammoniakki, sähköpolttoaineet ja uudet teknologiat mahdollistavat vihreän siirtymän myös sektoreilla, joita on vaikea sähköistää suoraan. Erimerkkeinä ovat tietyt teollisuudenalat ja raskas liikenne. Tämä edellyttää kuitenkin uusiutuviin perustuvan ja muun fossiilittoman sähköntuotannon valtavaa laajentamista. Pohjoismailla on yhdessä riittävä kriittinen tutkimus- ja innovaatiomassa, jonka turvin voimme jatkossakin olla kehityksen kärkijoukoissa. Olemme keskustelleet tänään vetyyn liittyvästä kansallisesta työstä ja siitä, miten pohjoismainen yhteistyö voi auttaa luomaan alalla lisäarvoa.
Haluamme vahvistaa ja kohdentaa pohjoismaista energiayhteistyötä ja olemme tänään hyväksyneet pohjoismaisen energiapoliittisen yhteistyöohjelman vuosiksi 2025–2030. Siinä asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita ja priorisoidaan toimia aloilla, joilla maat voivat yhdessä varmistaa kestävämmän energiamurroksen kuin yksinään. Vuoteen 2030 ulottuvat pohjoismaisen energiapoliittisen yhteistyön yleistavoitteet ovat seuraavat:
– korkea energiahuoltovarmuus Pohjoismaiden kuluttajille ja yrityksille
– Pohjoismaiden vahvempi asema energiamurroksessa ja innovoinnissa
– entistä tehokkaampien ja innovatiivisten pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen
– vahvempi Pohjola kansainvälisessä energiayhteistyössä.
Tavoitteena on vahva energiayhteistyö, joka ylläpitää ja vahvistaa Pohjoismaiden resilienssiä, kestävää kehitystä ja kilpailukykyä ja auttaa siten saavuttamaan vision Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena.
